Suomen paras työpai...
 
Notifications
Clear all

Suomen paras työpaikka vuonna 2021

36 Posts
3 Users
0 Reactions
2,550 Views
Mirri
(@mirri)
Noble Member
Joined: 3 vuotta ago
Posts: 2650
Topic starter  

Minusta taas tuntuu aivan käsittämättömältä horinalta, että Seuranan Seuralainen (kuten minä) muka olisi jollakin tavoin 'heikompi osapuoli', jota tarvitsisi suojata oikein pakottavien säännösten avulla.


   
ReplyQuote
aprikoosi
(@aprikoosi)
Trusted Member
Joined: 3 vuotta ago
Posts: 97
 

Työoikeuden lähtökohtia

"Miksi työoikeutta tarvitaan? – – Työoikeudessa vahvistetaan ne pelisäännöt, joita on noudatettava, kun yritys, yrittäjä tai muu taho teettää muilla työtä."

"Työoikeuden tunnusomaiset piirteet. Työoikeudellisen sääntelyn kohteena on epäitsenäinen palkkatyö. Kun työn tekee yrittäjä tai muu itsenäinen ammatinharjoittaja, ei työoikeudellisia säännöksiä sovelleta.

Eräät tekijät ja ajatustavat ovat määräävästi vaikuttaneet työlainsäädännön kehitykseen. Ensinnäkin on vähitellen hyväksytty se, että työntekijän ja työnantajan sopimusvapautta on rajoitettava. Ellei rajoituksia olisi, voisi työnantaja vahvempana sopimuskumppanina lähes aina sanella työn tekemisen ehdot. Työnantajan on tämän takia lain mukaan pidettävä huolta esimerkiksi siitä, että työympäristö ja työturvallisuus vastaavat tiettyjä vähimmäisvaatimuksia. Myös päivittäistä, viikoittaista ja vuotuista työaikaa on rajoitettu. Muutenkin on kiinnitetty huomiota työntekijöiden perusturvallisuuteen. – –

Kolmanneksi työoikeudesta on suurelta osin tullut pakottavaa eli absoluuttista lainsäädäntöä. Kun teetetään epäitsenäistä työtä, on noudatettava työsopimuslakia ja muita työoikeudellisia säännöksiä, vaikka sopijapuolet eivät olisi sitä halunneet tai edes tarkoittaneet."

Työoikeuden johtavia periaatteita

"Työnantajavaltaisuus. Työoikeus eroaa muusta sopimusoikeudesta siinä, että työsopimuksen toinen osapuoli, työnantaja, on oikeusjärjestyksen mukaan toista sopijapuolta, työntekijää, vahvemmassa asemassa. Oikeudellisesti työnantajan valta perustuu siihen, että työnantajalla on lain ja sopimusten nojalla oikeus johtaa ja valvoa työtä (työn johto- ja valvontaoikeus eli direktio-oikeus). Työnjohto-oikeuden perusteella työnantaja päättää, koska, missä, miten ja mitä välineitä käyttäen työ tehdään. Valvontaoikeuden perusteella työnantajalla taas on oikeus seurata sitä, että työ tehdään laadullisesti ja määrällisesti niiden vaatimusten mukaan, jotka työnantaja katsoo voivansa asettaa. – –

Työoikeudellinen suojeluperiaate. Työoikeutta luonnehditaan usein heikomman osapuolen suojelulainsäädännöksi. – – Suojeluperiaatteen tarkoituksena on suojella palvelussuhteen heikompaa osapuolta eli työntekijää, virkamiestä tai viranhaltijaa. Työn­tekijää tulee suojeluperiaatteen mukaisesti suojella mielivallalta, koh­tuuttomilta työehdoilta ja syrjivältä kohtelulta."

Työsopimuksesta ja työsuhteesta

"Sen selvittäminen, tekeekö joku työtä työntekijänä vai jossain muussa ominaisuudessa, ei ole vain käsitteellistä pohdiskelua. Seuraukset ovat nimittäin hyvin konkreettisia. Kun määritellään työsopimus, määritellään pääpiirteittäin työlainsäädännön soveltamisalue ylipäätään. Jos työn suorittaja katsotaan työntekijäksi, on vastapuolen, siis työnantajan, noudatettava sopimussuhteessa työlainsäädäntöä ja muita työoikeudellisia normeja. Työnantajan on lisäksi muun muassa pidätettävä palkansaajan verot sekä maksettava sairausvakuutusmaksu, työttömyysvakuutus­maksu, työeläkevakuutusmaksu ja työtapaturmavakuutusmaksu.

Työsopimuksen tunnusmerkit ovat ehdottomia. Jos tunnusmerkit täyttyvät, kyseessä on työsopimus, ja se on työsopimusoikeuden (ja työoikeuden) soveltamispiirissä. Työsopimuksen tunnusmerkistön täyttyessä osapuolet eivät siten voi pätevästi sopia, etteivät he noudata työoikeudellisia säännöksiä."

Työmarkkinoista

"Työelämän kehitys ja työoikeus. – – On arvosteltu sitä, ettei lainsäätäjä ole riittävästi puuttunut epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden asemaan. Epätyypillisillä työsuhteilla viitataan juuri muun ­muassa osa-aikatyöhön, määräaikaiseen työhön ja vuokratyöhön. Näiden työntekijöiden asemaan liittyy myös sukupuolinäkökulma: sekä osa-aikaisissa että määräaikaisissa työsuhteissa on suhteellisesti enemmän naisia kuin miehiä."

Lainaukset otettu teoksesta Työoikeuden perusteet (2022).

Viimeisestä lainauksesta tuli mieleen: montakohan prosenttia Seuralaisista on naisia?


   
ReplyQuote
Mirri
(@mirri)
Noble Member
Joined: 3 vuotta ago
Posts: 2650
Topic starter  

Yksi asia on jo tullut selväksi: sinusta olisi parempi, että eläkeikäiset ihmiset pysyttelisivät kiltisti ilmaiseksi tehdyn hyväntekeväisyys- ja vapaaehtoistyön puolella, eivätkä ottaisi tekemästään työstä vastaan rahakorvausta. Ruoka- ja kahvipalkalla olisi sopivaa työskennellä eläkeläisenäkin, rahakorvauksen tarjoaminen ja vastaanottaminen eläkeikäisen ihmisen työpanoksesta on aivan väärin ja kutakuinkin rikollista - sinun mielestäsi.

Olenko ymmärtänyt oikein?


   
ReplyQuote
aprikoosi
(@aprikoosi)
Trusted Member
Joined: 3 vuotta ago
Posts: 97
 

Tuskinpa oikeasti olet ymmärtänyt noin – noin päälaelleen.


   
ReplyQuote
Mirri
(@mirri)
Noble Member
Joined: 3 vuotta ago
Posts: 2650
Topic starter  

Käsittääkseni et kuitenkaan hyväksy Seuranan liikeideaa eläkeikäisten työllistämisineen ilman työsuhdetta. Vai olenko tämänkin asian ymmärtänyt väärin?


   
ReplyQuote
aprikoosi
(@aprikoosi)
Trusted Member
Joined: 3 vuotta ago
Posts: 97
 

Aijaa, niilläkö on sellaista liiketoimintaa suunnitteilla.


   
ReplyQuote
Page 4 / 4
Share: