Seurana Oy ja yrittäjä Mirka Saarinen on voittanut yrittäjäpäivillä Suomen Yrittäjien paras myyntipuhe 2022 -kilpailun

Seurana Oy ja yrittäjänä Mirka Saarinen on voittanut Suomen Yrittäjien Suomen paras myyntipuhe 2022 -kilpailun, joka julkistettiin lokakuussa yrittäjäpäivillä. Seurana on valittu myös viime vuonna Lounais-Helsingin Yrittäjät ry:n puolesta vuoden yritykseksi.

Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2021 on osoittautunut pieni yritys, joka tarjoaa töitä eläkeikäisille ihmisille. Yritys, joka on oivaltanut, että eläkeläisten tekemä - ihmisläheinen vapaaehtoistyö - on sellaista, josta kannattaa maksaa palkkaa sen tekijöille.

Vapaaehtoistyö josta maksetaan palkkaa? En tajuu tota juttuu?

Joo, ymmärrän ettet tajuu, koska ilmaisin asiani huonosti.

Kyseinen yrittäjä on oivaltanut, että vapaaehtoistyönä tehdään paljon tärkeää työtä, joka kannattaa muuttaa virallisesti työksi ryhtymällä maksamaan siitä palkkaa. Luultavasti entiset vapaaehtoistyöntekijät, joiden työ muuttuukin oikeaksi palkkatyöksi, ovat erittäin ilahtuneita yrittäjän oivalluksesta.

Tässä yksi esimerkki perinteisestä 'vapaaehtoistyöstä', joka ei ole vapaaehtoistyötä sanan varsinaisessa merkityksessä, muttei se ole palkkatyötäkään, vaan nimenomaan vapaaehtoista harrastustoimintaa:

https://www.espoonseurakunnat.fi/lujakallio/kerhonohjaajat/ro-tietopankki/palkkiot

Seurakunnat ovat ainakin menneinä vuosikymmeninä perustelleet rahapalkkioiden maksamista nuorille vapaaehtoisilleen sillä, että palkkio sitouttaa ja motivoi kyseistä työtä tekeviä vapaaehtoisia. Ajattelen, että sama juttu voi olla niillä eläkeläisillä, joiden tekemä vapaaehtoistyö muuttuu palkalliseksi; he ovat sitoutuneempia työhönsä kuin vastaavaa tekevät palkattomat/palkkiottomat vapaaehtoistyöntekijät. Sitoutuminen - vaikka rahapalkkion/-palkan voimalla - on joskus erittäin tärkeä asia.

Jooh, onhan tolla periaatteella toimivia kokonaisia teollisuuden aloja, esim. just hoitoala! 😉 

Oikeastaan kaikki työ on periaatteessa vapaaehtoista. Kaikilla aloilla. Kaikki työntekijät ovat pohjimmiltaan vapaaehtoisia. Ei Suomessa ole kenenkään pakko tehdä työtä jos ei halua.

Kaikki työ on myös tärkeää. Sellainen työ joka ei vie yhteiskuntaa eteenpäin, on kriminalisoitu laissa. Jopa minä, olen puhelinmyyjä, teen tärkeää työtä! Sillä myyntityö on ehkä yksi tärkeimpiä töitä mitä ihminen voi tehdä.

Sinäpä sen sanoit! Hoitoala on hyvä esimerkki 'vapaaehtois'työstä, josta vuosikymmenten - peräti vuosisatojen! - varrella on kehittynyt palkkaan oikeuttava 'oikea' työ.

Puhelinmyyjän työ on yhtä arvokasta ja tärkeää kuin kaikki muukin myyntityö. Työtä, jota ilman yhteiskunta ei tulisi toimeen.

Nostan tämän ketjun esille, koska https://seurana.fi/ palveluineen on mainitsemisen arvoinen asia.

Lohtua yksinäisyyteen – ”Meillä on paljon yhteistä”

Svitlana Soliamk, 60, korjaa Olenan villatakin ratkennutta saumaa. Hän vierailee Olenan luona kerran viikossa kahden tunnin ajan ja vie Olenaa myös ulkoilemaan. Svitlana on palveluyritys Seurana Oy:n Olenalle sponsorivaroilla hankkima seuralainen.
Tapaamisissa Olenalle tärkeintä on ajatusten vaihto. Juttelu on vilkasta, kun kumpikin voi käyttää äidinkieltään venäjää. Svitlanalle vierailut ovat työtä, mutta kotimaansa jättämään joutuneiden välille on syntynyt myös aitoa kiintymystä.

Olena Linnikova  ja Svitlana ovat molemmat kotoisin Itä-Ukrainasta.
”Meillä on paljon yhteistä. Koimme pommitukset ja olemme menettäneet sodan vuoksi rakkaamme. Keskustelemme usein, kuinka selviytyä kaikesta kokemastamme ja elämästä uudessa ympäristössä.”

https://seura.fi/ilmiot/tarinat/suomeen-paennut-ukrainalainen-olena-linnikova-potee-yksinaisyytta/

Seurana Oy:n toimitusjohtaja Mirka Saarinen kirjoittaa painavaa asiaa hallituksen kaavailemasta kotitalousvähennyksen pienentämisestä. Siitä, että hallituksen suunnitelmat kolahtavat raskaasti ikäihmisiin omaisineen. Sekä myös meihin, jotka olemme eläkeläisinä työllistyneet veroja maksaviksi työntekijöiksi Seurana Oy:n vanhuspalvelussa.

Kotitalousvähennyksen pieneneminen vaikuttaa niin vanhusten hyvinvointiin kuin omaisten huoleen läheisistään ja eläkeläisten työllistymiseen ja vanhushoivan resurssikriisiin

Omaiset mahdollistavat onnellista vanhuutta läheiselleen – kotitalousvähennys on ruuhkavuosia viettävän pelastus

Suomessa on yli 300 000 yksinäisyyttä kokevaa vanhusta ja 700 000 työikäistä, jotka huolehtii työn ohella läheisestään, usein muistisairaasta vanhuksesta.
Omaiset kantavat yhä suuremman vastuun iäkkäistä läheisistään ja vetoammekin hallituksen
suunniteltuun kotitalousvähennyksen pienentämiseen vanhusten osalta. Vaikutukset ovat isot ja
kohdistuvat loppu viimein sosiaali- ja terveydenhuoltokulujen kasvuun.

Hyvinvointialueet vähentävät päivätoimintojaan ja vanhusten palveluita, kotihoidon resurssit ovat
niukat, omaiset asuvat usein kaukana vanhusrakkaastaan. Kotitalousvähennys mahdollistaa
palvelun tilaamisen vanhuksen iloksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Ennaltaehkäisevällä, kiireettömällä vanhusseurapalvelulla kohotetaan tutkitusti vanhuksen
mielialaa ja toimintakykyä. Yhteinen tekeminen, kotona viihtymisen varmistaminen, sosiaaliset
hetket ja ulkoilut ja tuolijumpat mahdollistavat vanhuksen kotona asumisen ja tuovat turvaa
omaiselle.

Vanhuksen ja omaisen lisäksi palvelusta hyötyvät sadat eläkeläiset, jotka työskentelevät
vanhusten ystävänä. Näin myös he kasvattavat omaa hyvinvointiaan säännöllisellä,
merkityksellisellä työllä ja vastaavat samalla hoiva-alan resurssipulaan.
Kotitalousvähennys vähentää myös harmaata taloutta; ja samalla mahdollistaa yrityksille
työllistämisen sekä vanhuksille ja omaisilleen luotettavan palvelun.

https://seurana.fi/kotitalousvahennyksen-pieneneminen-vaikuttaaa-niin-vanhusten-hyvinvointiin-kuin-omaisten-huoleen-laheisistaan-ja-elakelaisten-tyollistymiseen-ja-vanhushoivan-resurssikriisiin/

On selvää, että moni joutuu kärsimään hallituksen suunnitteleman kotitalous(vero)vähennyksen pienentämisen vuoksi. Olisi kiva tietää, ketkä hyötyvät ja millä tavoin siitä, että nykyinen kotitalousvähennyssysteemi ajateaan alas.