Notifications
Clear all
Topic starter
03/08/2023 9:35 pm
"142. Minua äiti tukisti pienenä. 🙁 Mllle instanssille voin kohdistaa korvaushakemuksen?Mille instanssille voi tehdä korvaushakemuksen väärin käyttäytyneistä vanhemmista? Moraalisesti arveluttavista kasvatusmetodeista, valheellisesta maailmankuvasta, politiikan pakkosyötöstä iästä nolla ikään kaksitoista? Nimimerkillä Katkera Perkele *)"Ei olis pitänyt istuttaa sitä lasta Leninin kuvan edessä ja kuvata sitä. Eihän se pikkuinen edes tiennyt, kuka se on. Ja olisin mä voinut sen antaa uida Tampereen Uimaseurassa, kun se kerran halusi enkä pakottaa Tampereen Työväen Uimareihin - kun eihän me mitään oikeaa työväkeä edes oltu. Siistissä sisätyössä, joka päivä syömässä Ohriksessa ja taksilla kotiin, matkustusta ja kulutusta. Voi lapsiraukkaa, mitä mä sille tein. Enkä partioonkaan päästänyt, vaikka se sinne karkasikin. Pioneereista tuli itku silmässä, mutta rakasti mua niin paljon, ettei kehdannut sanoa, että ei se siellä viihtynyt.Kattokaa nyt, mikä siitä flikasta tuli. Se vastustaa sosialidemokratiaakin ja väittää, että maailmanrauha on postmodernistista politiikan kieltä, joka on meidän taistolaisten luomaa. Lapsena se joka ilta muisti toivoa, että toivottavasti ei koskaan tule sotaa ja kysyi, milloin taas mennään rauhanmarssille. Kaikkein pahinta on se, että vaikka mä ostin sille kymmenen neekerinukkea, siitä tuli kamala rasisti."(IDA:n "Kuriton sukupolvi", mukailtu lainaus kommenttilootasta)*) Vakavasti ottaen, kaikki vanhemmathan syöttävät maailmankuvaansa lapsilleen, tietysti, sehän on juju lastenteossa - pääsee käyttämään valtaa! Mutta missä menee raja, pitääkö sen aina olla sallittua, jos se pysyy (fyysisesti) väkivallattoman puitteissa? Eikö vanhempia voi syyttää kiihotuksesta? Mieleen tulee se yksi monet kerran tv:ssä pyörinyt dokka siitä jenkkiäidistä, joka kasvatti pieniä lapsiaan natsismiin. Söpöt pikkutytöt tekivät natsitervehdyksiä ja kertoivat, kuinka neekerit on apinoita. Ne oli jotain viisivuotiaita!"
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f0e708df-be38-4ae0-a855-6c3c22d8b458
Topic starter
08/08/2023 10:31 am
Skinit Joensuusta siivonnut iranilaislähtöinen Melody pitää rasismia nyt Suomessa "erittäin suurena ongelmana" – tässä hänen neuvonsa
Melody Naghmeh Karvonen tarttui tavallisena kaupunkilaisena Joensuun rasismiongelmaan 1990-luvun puolivälissä – onnistuen tavoitteessaan yhteispelillä. Nyt hän on palkittu monikulttuurisuuden tuntija, joka seuraa huolestuneena poliitikkojen kovaa puhetta.
Pitkän uran monikulttuurisuuden asiantuntijana tehnyt espoolainen Melody Naghmeh Karvonen pitää hyvänä, että rasismista puhutaan nyt Suomessa. Hänen mielestään keskusteleminen on aina parempi vaihtoehto kuin olla vaiti.
Karvonen kuitenkin kehottaa tarkkailemaan, millä sävyllä ja asenteella keskustelua käydään, ja millaiset motiivit keskustelijoilla ovat.
– Mielestäni keskustelu on hyvin polarisoitunutta. Kokemusasiantuntijoiden eli rasismia kokeneiden ja sitä todistaneiden ihmisten ääni ei mielestäni kuulu riittävästi. Jos kärkevästi sanotaan, äänekkäiden ihmisten ääni kuuluu enemmän.
Iranilaislähtöinen Karvonen on tehnyt Pohjois-Karjalassa ja myöhemmin Etelä-Suomessa pitkän uran monikulttuurisuuden asiantuntijana. Hänet on palkittu vuosien varrella muun muassa poliisin hopeisella ansiomitalilla, presidentin äitienpäivämitalilla ja Vuoden 2003 ihmisoikeuspuurtajana.
Joensuussa tavalliset kaupunkilaiset kokivat pelottavia hetkiä 1990-luvun puolivälissä, kun maihinnousutakkeihin pukeutuneet kaljupäiset skinheadit marssivat kaupungilla kovin ottein. Ihmisiä kuljetettiin sairaalan ensiapuun jengien välisissä tappeluissa.
Media heräsi, kun mustan yhdysvaltalaisen koripalloilijan kimppuun hyökättiin.
Tuolloin muun muassa arkkitehtitoimiston rakennuspiirtäjänä työskennellyt Karvonen huolestui tilanteesta. Hän otti tavallisena kaupunkilaisena yhteyttä silloiseen läänin poliisijohtoon, poliisipäällikköön, suojelupoliisiin ja lakimiehiin. Karvonen kutsui osapuolet saman pöydän ääreen muutamien ruohonjuuritason asiantuntijoiden kanssa. Siitä käynnistyi Joensuussa hiljalleen rasismia kitkevä moniammatillinen yhteistyö, johon osallistuivat muun muassa viranomaiset ja kansalaisjärjestöt.
Joensuuhun perustettiin kansainvälinen kohtaamispaikka 1999. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorukaisille järjestettiin työpajatoimintaa, jottei väkivalta ja viha tulisi osaksi elämää.
Topic starter
08/08/2023 8:05 pm
Skinit herättivät Joensuussa pelkoa 30 vuotta sitten, eikä se unohdu – kysyimme tutkijoilta, miksi rasistisesta maineesta ei päästä eroon
Yle 21.7.2023
Skinheadit lietsoivat 30 vuotta sitten väkivaltaa Joensuussa ja se vaikuttaa yhä kaupungin maineeseen. Tutkijat pitävät mainekeskustelua ongelmallisena, sillä se vie huomiota pois rasismista.
Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen työskenteli Joensuussa nuorisotutkijana, kun skiniliike oli vahvimmillaan. Hänen mukaansa skinit onnistuivat luomaan Joensuuhun pelon ilmapiirin.
– Skinikulttuuriin kuului hauskan illan ideologia, että ensin juotiin päät turvoksiin ja sitten lähdettiin kaupungille riehumaan. Jos nähtiin maahanmuuttaja, käytiin päälle. Jos maahanmuuttajia ei löytynyt, uhriksi kelpasi kuka vain, Puuronen kuvaa.
Tarkalleen ottaen kuka vain ei kelvannut 'nahkapäiden' uhriksi. Uhreiksi kelpasivat maahanmuuttajien lisäksi esimerkiksi romanit ja eri tavoin vammaiset ihmiset, jotka sattuivat osumaan kohdalle. Samoin kuin seksuaalivähemmistöt.
Joensuu ei ollut ainoa skinikulttuurin tyyssija, vaan muuallakin niin romanit kuin myös vammaiset ihmiset ja seksuaalivähemmistöt oppivat pelkäämään heitä. Ikinä ei voinut tietää, milloin skiniporukka osui kohdalle ilta-aikaan liikuttaessa. Rasismi oli jo vuosikymmeniä sitten paljon muutakin kuin 'rotusyrjintää'.
Topic starter
18/08/2023 12:32 pm
Rasismi käsitteenä tarkoittaa oletetun ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät.
Rasismiin kuuluu usein se, että omaa ryhmää pidetään parempana kuin toisten ryhmiä. Rasismi aiheuttaa eriarvoistumista ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. Rasismia käytetään vallan välineenä.
Suomen valtion vuonna 1970 ratifioiman kansainvälisen yleissopimuksen mukaan rotusyrjinnällä tarkoitetaan:
”…kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.”
https://www.punainenristi.fi/tyomme/rasisminvastainen-toiminta/mita-rasismi-on/
Topic starter
18/08/2023 2:07 pm
Valtioneuvoston julkaisu vuodelta 2021, jolloin Anna-Maja Henriksson (RKP) oli oikeusministerinä.
Yhdenvertainen Suomi
Valtioneuvoston toimintaohjelma
rasismin torjumiseksi ja hyvien
väestösuhteiden edistämiseksi
Tiivistelmä
Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa linjataan, että rasismia ja syrjintää torjutaan
kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, ja että hallitus laatii rasismin ja syrjinnän vastaisen
toimintaohjelman. Lisäksi hallituskaudella laaditaan laaja-alainen hyvien väestösuhteiden
edistämisen toimintaohjelma täydentämään valtion kotouttamisohjelmaa. Valtioneuvoston
rasismin vastainen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelma yhdistää nämä kaksi
hallitusohjelman tavoitetta.
Toimintaohjelman laatimista varten asetettiin 21.3.2020 laajapohjainen valmistelutyöryhmä,
jossa ovat olleet edustettuina kaikki ministeriöt ja valtioneuvoston kanslia, Kuntaliitto,
Saamelaiskäräjät, Etnisten suhteiden neuvottelukunta, Romaniasiain neuvottelukunta,
Folktinget, Ihmisoikeuskeskus ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Työryhmä jatkaa toimintaansa
vuoden 2023 loppuun saakka, ohjaten toimintaohjelman toimeenpanoa ja arviointia.
Toimintaohjelma perustuu tilannearvioon, jonka pohjalta on asetettu kahdeksan keskeistä
tavoitetta sekä 52 toimenpidettä toteutettavaksi eri hallinnonaloilla vuosina 2021-2023.
Toimintaohjelmalla pyritään muun muassa purkamaan yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita,
edistämään suomalaisen työelämän syrjimättömyyttä, vahvistamaan viranomaisten
yhdenvertaisuusosaamista, kasvattamaan tietoisuutta rasismista ja sen eri muodoista sekä
kehittämään rasismiin liittyvää tutkimusta ja tiedonkeruuta.
Page 3 / 3
Prev
