Länsiväylä 9.5.2023.

Supavit Nummelin, 24, oli koulukiusattu poika, joka rakenteli legokirkkoja – nyt työtarjouksia tulee ympäri maailmaa

Kirkonkelloteknikko Supavit Nummelin, 24, liikkuu tottuneesti valjaisiin kiinnittyneenä Kallion kirkon kellotapulissa. Nummelin on yksi viidestä Suomen kirkonkelloteknikosta.

Hänen tarinansa on niin erikoinen ja koskettava, että se ansaitsee tulla kuulluksi.

Nummelinin rakkaus kelloihin syttyi jo alakouluikäisenä legoista, joista poika rakenteli kirkkoja ja liitti niihin automatisoituja kelloja. Ne toimivat kuin oikeat kellot. Lopullinen hulluus, kuten hän itse sanoo, alkoi kouluiässä traagisista kokemuksista.

– Minua koulukiusattiin alakoulussa hyvin rankasti. En saanut olla rauhassa. Opiskeleminen kiinnosti, mutta kiusaamisen vuoksi se oli hyvin haastavaa, Nummelin sanoo Länsiväylän sisarlehden Helsingin Uutisten haastattelussa.

Supavit adoptoitiin yksivuotiaana Thaimaasta Suomeen. Sitä edeltävästä ajasta ei tiedetä juurikaan mitään. Se tiedetään, että pieni nyytti löydettiin hylättynä thaimaalaisen lastenkodin rappusilta.

– Oli syy mikä hyvänsä, olen erittäin tyytyväinen tähän tilanteeseen. Täytyy sanoa, että olen saanut elämässäni onnea ja rakkautta ihan kakkulapiolla, Nummelin toteaa rauhallisesti.

Muutama vuosi ennen rippikoulua Vantaan Rekolassa lapsuutensa asunut Supavit löysi itse tiensä kirkkoon ja seurakuntaan. Seurakunnassa sai olla rauhassa, soitella urkuja ja alkaa jopa korjata niitä, alkuun ilmaiseksi.

– Seurakunnassa sain viettää aikaa. Siellä oli turvallista. Kukaan ei kiusannut.

Nummelin sanoo, ettei kouluissa lähes 20 vuotta sitten ollut montaa mustahiuksista ja ulkomailta adoptoitua lasta. Nykyään tilanne on toinen.

Olen saanut elämässäni onnea ja rakkautta ihan kakkulapiolla.

– Lisäksi minulla oli jo kouluaikana aivan toisenlaiset kiinnostuksenkohteet kuin muilla. En ollut kiinnostunut tietokoneista tai jalkapallosta. Minua kiinnostivat rautatiet, laivat ja tekniikka.

Kirkonkelloissa yhdistyivät kaikki se mikä todella kiinnosti: metalli, puu, sähkö, erilaiset valut, musiikki ja historia. Jokaisella kellolla on oma äänensä. Sekin kiehtoi ja kiehtoo edelleen.

– Kelloissa kaikki kiinnostuksenkohteeni oli ravistettu yhteen purkkiin. Se oli niin mielenkiintoista, että huhhuijaa. Yläkoulun alkuvaiheessa tapahtui räjähdys ja antautuminen koko alalle. Muuta ei sitten enää mietittykään.

Ensimmäisiä korjauskohteita 15-vuotiaana oli Uspenskin katedraali.

– Kävin kysymässä sieltä, että saanko tulla korjaamaan. Taidot eivät silloin vielä oikein riittäneet, mutta yritin kovasti.

Nummelin suoritti peruskoulun jälkeen puu- ja metallialan ammattitutkinnot, valmistui puualan artesaaniksi ja sitten kirkonkelloteknikoksi Saksassa. Opiskelu historiallisten kellojen korjaajana on kuitenkin elinikäinen tie.

– Olenhan jo nytkin tässä työssä tosi pitkällä. Tietoa on aivan valtavasti, mutta aina haluaa parantaa ja oppia uutta.

Parhaillaan Nummelin on Saksan Kölnissä, jossa järjestetään vuotuinen kelloseminaari. Nummelin edustaa siellä alan ammattilaisia ainoana suomalaisena.

– Jaamme täällä yhteisesti tietoa. Jos on kysymyksiä tai ongelmia, voimme yhdessä pohtia niitä sitten täällä, Nummelin kertoo puhelimessa.

Kirkonkellojen korjaajan työtä on usein hankala tehdä yksin. Lisää tietoa ja lihasvoimaa tarvitaan. Esimerkiksi Uspenskin katedraalin kirkon kello painaa 5 000 kiloa. Parhaimmillaan kello voi painaa jopa 55 000 kiloa.

Tarvittaisiin myös lisää osaajia. Alan ammattilaisten rivit ovat harvat.

Nummelinille on nuoresta iästään huolimatta kertynyt osaamista ja mainetta jo niin paljon, että kysyntää on ympäri maailmaa. Nummelin laskeskelee olevansa noin joka toinen kuukausi ulkomailla, kuten Saksassa, Itävallassa, Hollannissa ja Italiassa.

Suomessa miehen pitää kiinni muun muassa kotimaan kellot. Soittoja tulee tasaisesti. Ihan kaikkialle ei edes kerkiä.

Oma kappeli sijaitsee Nummelinin omakotitalon alakerrassa Lapinjärvellä. SUPAVIT NUMMELIN

Ensi kesänä on luvassa ainakin Tuomiokirkon vieressä sijaitsevan Pyhän Kolminaisuuden kirkon ja Uspenskin katedraalin kellojen korjaaminen.

– Mua kysytään jo niin paljon, että täytyy tasapuolisesti tehdä korjauksia myös pienille pitäjille, Nummelin toteaa eri puolilla maakuntia olevista kirkoista.

Parikymppinen mies asuu tällä hetkellä Lapinjärvellä ostamassaan omakotitalossa ja on perustanut talonsa piharakennukseen kellomuseon. Talon alakertaan on rakennettu kappeli urkuineen. Kelloja on viimeisten laskujen mukaan kertynyt jo yli 1 270. Keräileminen jatkuu yhä.

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5914320