Väitöskirja, Anna Seppänen
Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta
2.12.2022.
"Yritysten vapaaehtoistoiminta on Suomessa vielä verrattain tuntematon yritysvastuun muoto. Yritysvapaaehtoistoiminnassa henkilöstö saa käyttää työaikaa osallistumalla yleishyödylliseen vapaaehtoistoimintaan. Vaikka ilmiö ei suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa juuri näy, se on maailmalla yksi nopeimmin kasvavista vapaaehtoistoiminnan muodoista. Myös Suomessa yritykset toteuttavat yritysvapaaehtoistoimintahankkeita.
Aiempi tutkimus ei ole arvoinut yritysvapaaehtoistoimintaa eettisestä näkökulmasta, vaan toiminnan hyvää tekevyys on pikemminkin vain oletettu. Yritysvapaaehtoistoiminta kuitenkin on eettisesti erityisen sensitiivinen yritysvastuutoiminnan muoto. Se luo tyypillisesti kohtaamisia yritysvapaaehtoisten ja avunsaajien välille, ja toiminta edellyttää henkilökohtaista sitoutumista. Lisäksi avunsaajat ovat usein haavoittuvaisessa asemassa. Yritysvastuun teoriat tai yritysvapaaehtoistoiminnan aiempi tutkimus eivät tarjoa riittäviä välineitä yritysvapaaehtoistoiminnan inhimillisistä kohtaamisista kumpuavan erityisluonteen tavoittamiseen. Siksi tutkimukseni tehtävä oli tarkastella yritysvapaaehtoistoimintaan liittyviä eettisiä kysymyksiä huomioiden toiminnan relationaalinen luonne.
Tutkimukseni moraalifilosofinen tausta on Paul Ricœurin versio filosofisesta tunnustusteoriasta (engl. Theory of Recognition). Tuon tunnustusteoreettisen käsitteistön dialogiin empiirisen suomalaista yritysvapaaehtoistoimintahanketta koskevan tapaustutkimuksen kanssa. Esitän, että juuri filosofinen tunnustusteoria tarjoaa välineitä kuvailla ja ymmärtää yritysvapaaehtoistoimintaa. Tunnustusteorian avulla voidaan eksplikoida, minkä ehtojen vallitessa yritysvapaaehtoistoiminta todella on moraalisessa mielessä hyvää. Argumentoin, että yritysvapaaehtoistoiminnan tulee edistää hyväksyvää vastavuoroista tunnustamista sekä osallistujien toimijuuden kokemuksia. Tutkimustulokseni kiteytyvät analyyttisiin työkaluihin, joiden avulla yritysvapaaehtoistoiminnan eettistä arviointia voidaan toteuttaa aiempaa jäsentyneemmin.
Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa eettisesti kestävien yritysvapaaehtoistoimintahankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tutkimukseni toimii myös laajempana puheenvuorona sen puolesta, että intersubjektiivinen ihmiskäsitys sekä tunnustussuhteiden keskeinen rooli inhimilliselle hyvinvoinnille on integroitava myös yritystoiminnan eettiseen analyysiin."