Tämän päivän naurupläjäyksen aiheena on aamu-uinti kylmenevässä vedessä.

https://www.facebook.com/SuvijaTeppo

Eläinlääkäri Teppo Heinolan kirjoitus Facebookissa on mielestäni julkaisemisen arvoinen, joten laitan sen tänne. Uskon ja luotan siihen, että hän ei pahastu upean tekstinsä siteeraamisesta.

"Viime vuonna juurikin näihin samoihin aikoihin kirjoittelin alla olevan tekstin. Minusta tuo tarina on yhä ajankohtainen ja yhtälailla totta. Mitäpä sitä muuttamaan.
Mukavaa isänpäivää, toivotteleepi Tepponen

Minä saavuin tuossa päivänä eräänä töistä kotiin ja astuin keskelle tekemättömiä kotihommeleita. Lastenhuoneesta kuului kuinka se toinen mukula ammuskeli laserpyssyllä avaruusörkkejä, ja se toinen puolestaan pötkötteli sohvalla ja katseli tiktokvideoita. Minä kerroin niille että Suomen kansantalous ja väestörakenne on sellaisessa tilassa että 20-30v kuluttua teillä on puolestaan huollettavana Teppoisä, eli nyt kannattaa alkaa harjoittelemaan sitä takapuolen pyyhkimistä. Eivät tykänneet ideasta.
No ei, oli minulla valoisampikin ajatus tästä maailmankaikkeudesta. Minä tulin isäksi ensimmäisen kerran 40v iässä, eli melko vanhana. Taustalla ei ollut sen kummempaa syytä, asiat vain menivät niin. Noin henkilökohtaisena kokemuksena voin sanoa että minulle tämä oli varsin passeli järjestely. Voisin todeta että aikaisemmassa vaiheessa minä en olisi ollut valmis, tai että minun piti tehdä asioita ennen isyyttä.

Ei pidä paikkaansa, asiat nyt vaan menivät näin, ei ollut isompaa suunnitelmaa tämän taustalla. Oletan että jos keskiverto ukkelilta kysytään että oliko sinulla sopiva ikä astua isän kenkiin niin uskon että pääosa isistä ilmoittaa että kyllä, juurikin oikea aika sattui meikäläiselle. Hämmästyttävää, eikö?

Minä uskon vakaasti että lapsen saaminen muuttaa isän pään sisällä asioita, oli kyseessä 18v vanha pojankloppi, tai toisaalta tällainen vähän kokeneempi ukkeli. No shit Sherlock? Kuvtteleeko Tepponen tehneensä oikean ällistysoivalluksen? No en tietenkään, mutta nyt kun puhutaan paljon ”oikeasta” isäksi tulemisen iästä, haluan minä tietysti tapojeni mukaan kertoa omasta kokemuksestani, minulla ei nimittäin äly riitä kertomaan muitten kokemista asioista.

13 v sitten meidän työpaikalle sattui sellainen elämänopas joka pyrki valottamaan haastattelun perusteella että millainen ihminen kukin on. Voitte arvata että minä olin aiheesta onnesta ymmyrkäisenä. Siellä minä istuin kädet puuskassa ja vänkäsin vastaan.
Kun tämä konsultti kertoi minulle että minä olen pesänrakentaja ja kuulema tykkään käkkiä kotona, meni minulla palkokasvi sieraimeen. Kun se tähän perään kertoi että uudet asiat ahdistavat ja minusta muutos on pahasta. Voi jumankauta, että voi ihminen olla väärässä. Minähän olin pinkonut pitkin maailmaa kuin paraskin maailmanmatkaaja. Minähän se pistin paletin palasiksi säännöllisesti, viiden vuoden välein vaihtui työpaikka, elämänkumppani ja asunto. Saakeli mikä väärinkäsitys… vai oliko?

Minulle ja Suville oli juuri syntynyt ensimmäinen muksu, ja minun on pakko myöntää että tuo konsultti taisi olla oikeassa. Oman elämänsä Anthony Bourdainista kuoriutui pienessä hetkessä varsinainen kotikiss… no sanotaan nyt kuitenkin vaikka laumanvartija.
Minä olen varma että meihin kaikkiin, niin naisiin kuin miehiinkin, on rakennettu sisälle kaikki ne palikat joilla tämän isyyden, tai sitten sen äitiyden, saa hoidettua kunnialla loppuun. Totta kai aina löytyy joku vatipää kertomaan että olet liian nuori, tai liian vanha, liian kokenut tai kokematon, tai ihan mitä tahansa muuta. Et ole.
Ja niille pallopäille jotka kertovat että seuraava vaihe siinä lapsen kehityksessä on aina toistaan kamalampi niin eipäs ole, toistaan hienompia ovat.

Mukavaa isänpäivää kaikille isille, tämä on kyllä hienoa hommaa."

https://www.facebook.com/SuvijaTeppo

Eläinlääkärit Suvi ja Teppo kirjoittivat ajankohtaista ja tärkeää asiaa niin koirille kuin niiden ihmisillekin:

Tällainen sateinen ja sula tammikuu on aivan hanurista. Tällainen keli on juurikin se viimeinen naula siihen nivelrikkoisen koiravanhuksen arkkuun. Aika rujosti sanottu, mutta kun meidän ajanvarauksessa näkyy tällä hetkellä merkittävästi enemmän vanhoja tuttuja joiden elämänkaari saa päätöksensä kun jalat ei kanna ja liikkuminen on täyttä tuskaa.
Ikävintä tässä on se että me kaikki tiedetään mistä tämä johtuu, liikunnan puute, ylipaino ja huonot elintavat… eipä kun hetkinen, tämähän koski meitä ihmisiä.

Mutta toisaalta, kostea ja räntäinen keli vähentää liikkumista, ei tuonne loskan joukkoon kyllä huvittaisi yhtään mennä, yäk. Liikunnan puutteen vuoksi vanhusten lihaskunto laskee kuin lehmän häntä. Näkeehän sen ihan tästä omasta tomumajasta, nuorempana lihaskunto parani kun välillä viitsi vaappua jääkaapille ja takaisin, nyt pitää jumpata ja säätää tauotta jotta lihaskunto edes pysyisi entisellä tasolla.
Tämä sama lainalaisuus koskee myös noita meidän lemmikkejä. Kun ikää kertyy, on pelkkä sohvalla makailu silkkaa myrkkyä. Lihakset tukevat niveliä, niin se vaan on. Ei ole sattumaa että lihaskunnoltaan heikommilla yksilöillä on enemmän lihas-, jänne- ja nivelsidevammoja. Huono lihaskunto johtaa herkästi lipsahteluun ja luisteluun. Liukkaalla pinnalla varoituksetta vetäisty spagaatti johtaa helposti siihen, että ristiside sanoo sopimuksen irti.

Sama juttu koskee nivelrikkoa. Tavallisesti nivelen pinta muistuttaa sellaista posliinikupin pohjaa, se on liukas ja tasainen. Nivelrikossa sen nivelen pintarakenne on muuttunut siitä posliinimaisen liukkaasta ja kestävästä pinnasta kukkakaalimaiseksi. Kyllä sillä kukkakaalillakin pärjää, ja sen kanssa voi elää, jopa ilman kipua, se vaan ei ole niin kestävää. Mutta autapa armias jos jäätiköllä tulee vedettyä turvat, sitä se kukkakaali ei kestä. Ja kun se kukkakaali rikkoontuu, käynnistyy tulehdusreaktio. Tulehdusreaktion käynnistymisen myötä nivel turpoaa ja kipeytyy, ja sitten se liikuntahalu laskee entisestään.
Eli tällä tammikuun lopun palopuheella minä haluan herätellä niitä ihmisiä joilla on kotosalla on se maailman paras, mutta jo hieman iäkkäämpi kaveri.

Varmistakaa että se ei ole ylipainoinen, ylipaino rasittaa niveliä entisestään ja liikkuminen on hankalaa. Jos se kaveri muistuttaa enemmän hyljettä, puuttukaa asiaan. Muistakaa kuitenkin että vanhusten laihduttaminen on tarkkaa puuhaa, lihaksia ei saa hävittää, pelkästään sitä läskiä.
Huolehtikaa siitä, että sen kaverin lihaskunto pysyy hyvänä, vaikka ulkona sataa räntää, loskaa ja vanhoja mummoja puukot suussa, käykää siellä lenkillä. Käykää morjenstamassa myös sitä fyssaria, ne oikeasti osaa kertoa millaisia lihastreenejä kannattaisi tehdä.

Varatkaa aika sille omalle luottoeläinlääkärillenne ja pyytäkää sitä hetkiseksi paneutumaan kaverinne mahdolliseen kipulääkitystarpeeseen. Oikein suunniteltu kipulääkitys mahdollistaa liikkumisen ja mukavat talvikuukaudet. Päästäisiin sinne huhtikuulle niin sitten nämä meidän kaverit jaksaisi rellestää ihan itsekseen.

https://www.facebook.com/SuvijaTeppo

Kerron vielä, että sanataiturina heidän Facebook-foorumillaan yleensä on Teppo Heinola.