Hoitamaton skitsofrenia altistaa väkivallanteolle
Skitsofrenia on selvästi altistava tekijä väkivallalle, mikäli sitä ei hoideta. Näin kertoo psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Hannu Lauerma.
Lauerman mukaan väkivallanteon riski moninkertaistuu, jos potilaalla on hoitamattoman skitsofrenian ohella päihdehäiriö. Hän kertoo, että 75 prosentilla niistä suomalaisista skitsofreniapotilaista, jotka ovat päätyneet henkirikoksen vuoksi oikeuspsykiatriseen hoitoon, on joko skitsofreniaa edeltänyt persoonallisuushäiriö, päihderiippuvuus tai molemmat näistä.
Psykiatrisen hoidon pariin pääseminen pudottaa Lauerman mukaan ensimmäisen psykoosijakson aikaisen henkirikosriskin viidestoistaosaan siitä, millainen se ilman hoitoa on.
– Hoidettu skitsofreniapotilas, joka saa tarvittavan tuen, informaation ja ennen kaikkea antipsykoottisen lääkityksen, ei ole yhtään sen vaarallisempi kuin kukaan muukaan, Lauerma sanoo.
Skitsofreenikon suorittama väkivallanteko kohdistuu lähes aina perheenjäseniin tai asuinkumppaneihin. Lauerman mukaan tämä johtuu pitkälti siitä, että he ovat usein ihmisiä, joilla ei ole laajaa ihmissuhdeverkostoa ja jotka pelokkuuden sekä arkuuden vuoksi vetäytyvät omiin oloihinsa.
Väkivallantekoon johtaa usein se, että hoitamattomasta skitsofreniasta kärsivä kokee läheisensä vaaralliseksi. Lauerman mukaan on mahdollista, että skitsofreenikko näkee asuinkumppaninsa esimerkiksi robottina, joka pitää tuhota.
– Tai koetaan tilanne, jossa itsellä on profeetallinen tehtävä, jossa tulee uhrata läheinen.
Lauerma kertoo, että perhesurmien ja erityisesti lapsiin kohdistuvien väkivallantekojen taustalla on kovin usein jonkinlainen vakava psykiatrinen häiriö.
Lauerman mukaan on hyvin tavallista ja samalla valitettavaa, että skitsofreniaan sairastunut jättää jostain syystä lääkkeensä ottamatta. Se voi johtua siitä, että lääkitys on vienyt esimerkiksi komentelevat ääniharhat pois.
– Ja sitten hän päättää, että on parantunut ja jättää lääkkeet käyttämättä ilman suositusta.
Lääkkeiden jättäminen voi johtua myös mahdollisten haittavaikutusten pelkäämisestä. Lauerman mukaan pelko ei ole relevantti, sillä nykyään on olemassa niin paljon keskenään erilaisia antipsykoottisia lääkkeitä, että kokeilujen kautta löytyy lähes aina sellainen, joka ei aiheuta ainakaan merkittäviä haittavaikutuksia.
Lääketablettien lisäksi skitsofreniaa voidaan hoitaa antipsykoosi-injektioilla. Injektioväli vaihtelee valmisteesta riippuen parista viikosta jopa kolmeen kuukauteen. Ennen injektioita lääkeaineen soveltuvuus testataan suun kautta.
Lauerma paheksuu sitä, että antipsykoosilääkkeistä levitetään kielteisiä käsityksiä ja väärää tietoa vailla minkäänlaista ammattitaitoa. Kammottavinta hänen mukaansa on se, että Suomessa on jopa joitain psykologeja, jotka suhtautuvat lääkkeisiin vihanmielisesti ja puhuvat niistä negatiivisesti.
– Erityisesti vanhan polven psykologeissa on joitain, jotka eivät ole millään lailla sisäistäneet tosiasioita, hän sanoo.
Yllä oleva siteeraus on pitkästä ja rankasta kertomuksesta, jossa kuvataan, miten hoitamatonta skitsofreniaa sairastanut isä yritti surmata viisivuotiaan lapsensa. Ei ollut helppoa luettavaa, ei. Skitsofreniaa sairastavien ihmisten läheisenä on vaikea myöntää sitä karua tosiasiaa, että skitsofrenia voi olla oikeasti vaarallinen tauti, jos sitä ei päästä hoitamaan.
Vaarallisimmillaan skitsofrenia (kuin myös maanis-depressiivisyys) on yhdistyneenä persoonallisuushäiriöisyyteen. Henkilö on pahimmillaan sekä sairaudentunnoton että lääkekielteinen, ja elämä enemmän tai vähemmän holtitonta ja impulsiivista. Luulen, että koskaan ei puhuta liikaa siitä, miten psykooseja kurissa pitävä lääkehoito on elintärkeä paitsi potilaalle itselleen myös hänen läheisilleen. Lisäksi vielä se, että samat lääkkeet pystyvät usein lievittämään myös persoonallisuushäiriöisyyden hankalia oireita.
Se, että vielä nykyisin -2020-luvulla - on psykoosinestolääkityksiä vastustavia ihmisiä niin ammattilaisten kuin maallikoiden piirissä, tuntuu minusta aivan järkyttävältä. Ihmiset kysyvät ihan tosissaan, että miksi psykooseja pitäisi ehkäistä, ja mitä haittaa siitä on kenellekään, jos mielensairautta sairastava ihminen on välillä psykoosissa...
Tässä itse kun sairastan skitsofreniaa niin voin todeta että en ollut vaaralinen edes täydessä psykoosissa..Lähinnä vaan pelokas.. Olenkin sitten lääkityksen hoitanut hyvin kun suljetulta pääsin n 20 vuotta sitten.. Ja nykyään tää on toisiaan dg paranoidinen skitsofrenia ja osittainen toipuminen kun mitään psykootisuutta ei enään esiinny.