Järjestörahoituksen leikkaukset ajaisivat haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset pulaan
14.08.2025
Lisäleikkaukset tarkoittaisivat käytännössä sotejärjestöjen ydintoimintojen alasajoa.
Valtiovarainministerin [Riikka Purran] sotejärjestöille esittämät 100 miljoonan euron lisäleikkaukset toteutuessaan vaarantaisivat vakavalla tavalla Kehitysvammaisten Tukiliiton, Kehitysvammaliiton, FDUV:n ja Autismiliiton toimintoja ja ajaisivat joitakin kohderyhmille oleellisia toimintoja kokonaan alas. Esimerkiksi järjestöjen antama ohjaus, neuvonta, vertaistuki ja oikeuksien puolustaminen loppuisivat.
Kehitys- ja puhevammaiset ja autismikirjon ihmiset kärsisivät erityisesti leikkauksista, koska he ovat erittäin haavoittuvassa asemassa ja järjestöjen tarjoama matalan kynnyksen tuki on heille tärkeää. Lisäksi heidän perheidensä kuormitus kasvaa, jos he jäävät ilman tukea ja apua elämänmittaisessa vanhemmuudessaan.
Järjestöjen toimintojen alasajon seurauksena paine julkisia hyvinvointialueiden palveluja kohtaan kasvaisi, koska tuhansia kehitys- ja puhevammaisia ja autismikirjon ihmisiä jäisi ilman ennaltaehkäisevää tukea, neuvontaa ja osallisuuden vahvistamista. Leikkaukset eivät johtaisi säästöihin, vaan päinvastoin niistä aiheutuisi pitkällä aikavälillä lisäkustannuksia ennaltaehkäisevän toiminnan loppuessa ja ihmisten ongelmien kärjistyessä.
Ymmärrämme valtion budjetin säästötarpeet haastavassa taloudellisessa tilanteessa, mutta muistutamme samalla, että sotejärjestöjen rahoituksessa on kyse Veikkauksen tuotoista, joiden jakamisesta on parlamentaarisesti sovittu silloin, kun Veikkauksen tuotto siirrettiin osaksi valtion budjettia. Veikkauksen tuotot on tarkoitettu järjestöille kansalaisten terveyden, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Järjestöjen perustehtävä on osallisuuden tukeminen, mikä ylläpitää yhteiskunnallista turvallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä.
Kohderyhmäämme kuuluvat kehitysvammaiset ihmiset (50 000), puhevammaiset ihmiset (120 000) ja autismikirjon ihmiset (55–65 000). Leikkauksien vaikutukset ulottuisivat satoihin tuhansiin ihmisiin, koska leikkaukset vaikuttaisivat myös heidän perheisiinsä ja muihin läheisiin.
Tähän mennessä toteutetut rahoitusleikkaukset ovat jo johtaneet mm. henkilöstön vähentämisiin ja toimintojen supistamiseen. Samanaikaisesti muun muassa neuvonnalle on ollut jatkuvasti kasvava tarve hyvinvointialueiden vaikean tilanteen vuoksi.
Toivomme, että hallituspuolueilla on viisautta perua esitetyt lisäleikkaukset sote-järjestörahoitukseen. Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää sotejärjestöjen työtä.
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 17.8.2025:
Järjestöjen tukien leikkaaminen on iso yhteiskunnallinen valinta
Kun suomalaiset pohtivat, minne hallituksen tulisi suunnata säästöjään, kaksi kohdetta on yli muiden. Toinen on kehitysapu ja toinen erilaisille järjestöille menevä tuki. Yleinen tulkinta näyttäisi olevan, että näistä kohteista olisi niistettävissä ilman vaurioita joka vuosi loputtomasti rahaa.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön kautta rahaa – STEA-apua – saavat järjestöt tuntuvat olevan ihmisten mielissä turhia petankkikerhoja. Tulkinnassa on takana tiedon puutetta – mistä järjestökenttä saa ehkä syyttää myös itseään. Ne eivät ole onnistuneet tekemään suurelle yleisölle selväksi, miten ne asemoituvat julkisen sektorin täydentäjäksi, ja miten niiden työtä sekä rahankäyttöä valvotaan. Valvontaa on, ja työn tuloksellisuutta seurataan paremmin kuin suomalaiset olettavat.
Vuonna 2024 STEA-rahaa myönnettiin yhteensä 384 miljoonaa. Jos laskee yhteen näitä rahoja koskevat tehdyt leikkauspäätökset ja valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen kirjatut säästöt, järjestöille menevästä rahoituksesta katoaa kaksi kolmasosaa muutamassa vuodessa. Näin suuria säästöjä ei tehdä enää järjestöjen taloutta trimmaamalla, vaan monet järjestöt joutuvat lopettamaan toimintansa kokonaan.
STEA-säästöt ovat niin massiivisia, että ne muuttuvat kokonaisuutena isoksi yhteiskunnalliseksi arvovalinnaksi. Järjestöt ovat tarjonneet julkista sektoria ketterämmin tukea esimerkiksi vähävaraisille lapsiperheille, asunnottomille, lähisuhdeväkivallan uhreille, mielenterveyspotilaille ja heidän omaisilleen sekä huumeiden käyttäjille.
Kun samaan aikaan julkinen sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoama turva heikkenee säästöjen vuoksi, STEA-rahojen leikkauksien vaikutukset eivät pysähdy järjestöihin vaan iskevät autettaviin, apua tarvitseviin. Yksityisistä lahjoituksista ei ole pelastajaksi, sillä julkinen tuki on tarjonnut järjestöille sitä uskottavuutta ja vakautta, jota lahjoittajat kaipaavat lahjoittaakseen.
Hallituksella on tietysti valta tehdä leikkauksiaan ja tuottaa lisää leikattavaa verotuksen kevennyksillä. Mutta STEA-säästöihin sisältyy iso arvovalinta ja sen pitäisi tulla äänestäjille näkyväksi.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011422323.html
" Tervetuloa Mielenterveyspoolin mielenosoitukseen kansalaisyhteiskunnan puolesta
Mielenosoitus järjestöleikkauksia vastaan järjestetään budjettiriihen ensimmäisenä päivänä 1. syyskuuta. Kaavaillut lisäleikkaukset entisten päälle merkitsisivät käytännössä sote-järjestökentän alasajoa.
Milloin?
Maanantaina 1.9. klo 8—12.
Missä?
Mielenosoitus järjestetään budjettiriihen välittömässä läheisyydessä. Paikka varmistunee vasta budjettiriihen alla. Mikäli paikka on valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolna Etelä-Esplanadilla, mielenosoitus pidetään Esplanadin puistossa.
Ilmoitamme paikan mielenosoituksen Facebook-tapahtumassa, Mielenterveyspoolin somekanavissa ja mukaan ilmoittautuneiden järjestöjen yhteyshenkilöille.
Miksi osoitamme mieltä?
Valtionvarainministeriö esittää sote-järjestöavustuksiin 100 miljoonan euron lisäleikkausta, jolloin hallituskauden aikainen avustusleikkaus nousisi 60 prosenttiin. Hallitus päättää asiasta budjettiriihessään 1.—2. syyskuuta.
Uudet leikkaukset entisten päälle merkitsisivät käytännössä sote-järjestökentän alasajoa ja sitä, että ihmiset eivät saisi enää apua. Tämä merkitsisi valtavaa iskua myös kansalaisjärjestöjen roolille vaikuttajina ja aktiivisen, kriittisen kansalaiskeskustelun käyjinä.
Puolustamme elävää kansalaisyhteiskuntaa ja kaikkia niitä ihmisiä, jotka saavat avun sosiaali- ja terveysjärjestöjen työstä. Ei anneta periksi – kerrotaan yhdessä, miksi järjestöjen rahoitus on yhteiskunnan kohtalonkysymys!
Kuka voi osallistua?
Mielenosoitus on kaikille avoin. Siihen ovat tervetulleita niin sote-järjestöt ja muut järjestöt ja organisaatiot kuin yksityishenkilöt. Mielenosoitukseen toivotaan suurta joukkoa ihmisiä.
Kuinka ilmoittautuminen tapahtuu?
Mielenosoitukseen saa liittyä ilman ennakkoilmoittautumista, ja yksityishenkilöiltä ei pyydetä ilmoittautumista. Järjestöiltä toivotaan mielellään ennakkoilmoittautumista viestinnän takia. Mukaan ilmoittautuvien järjestöjen nimet kerrotaan mielenosoituksen media- ja someviestinnässä, jos järjestö antaa siihen luvan.
Järjestöjen ilmoittautumisia toivotaan mieluiten 22.8. mennessä, mutta myöhemminkin on mahdollista tulla mukaan, osoitteessa: https://forms.gle/XUFDC5KGqaqF9bpU8
Kyltit ja visuaalisuus?
Järjestöjen toivotaan ottavan mukaan omat järjestötunnuksensa, olivat ne sitten banderolleja, lippuja, kylttejä, paitoja tai miksei vaikka rolluppeja. Myös kaikenlaiset persoonalliset omatekoiset kyltit mielenosoituksen teemasta ovat tervetulleita.
Viestintä mielenosoituksesta?
Toivomme kaikkien levittävän sanaa mielenosoituksesta. Myöhemmin on tulossa Facebook-tapahtuma ja someviestintämateriaalia. Nämä lähetetään tiedoksi mukaan ilmoittautuneiden järjestöjen yhteyshenkilöille. Mielenterveyspooli viestii mielenosoituksesta medialle.
Ennakkosuunnittelu?
Mukaan ilmoittautuvien järjestöjen yhteyshenkilöt ovat tervetulleita osallistumaan 27.8. klo 9-10 pidettävään Teams-kokoukseen, jossa käydään läpi mielenosoituksen kulku. Teams-linkki lähetetään yhteyshenkilöille.
Lisätiedot
Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salo, aija.salo@mielenterveyspooli.fi, p. 040 620 9515 "
