Sijoittamisen tyyli, tai vaihtoehdot kai riippuvat paljon myös ihmisen iästä, elämäntilanteesta, ja aktiivisuudesta sijoitusmarkkinoilla. Yksi ehtii ja jaksaa, ja haluaakin seurata kursseja oikeita ajoituksia tehdäkseen. Kaikkien tahto ja/tai voimavarat eivät riitä sellaiseen, ja silloin mielestäni pankkien hajautetut sijoituspaketit ovat kätevä vaihtoehto. Ehkä ei paras mahdollisuus, mutta kenties seuraavaksi paras... Pankkien tarjoamat sijoituspaketit ovat turvallisia myös niille (kuten minulle), jotka tietävät voivansa tarvita milloin tahansa rahaa käyttöön. Voin sijoittaa tarvitsematta pelätä, etten saisi rahoja käyttööni kuin joskus vuosien päästä.
Golddiggerin kanssa olen samaa mieltä siitä, että 'pätäkkä' tekee vanhuudesta siedettävämmän. Ihannehan olisi yhteiskunnankin kannalta se, että kaikilla vanhuksilla olisi omaisuutta niin paljon, että kykenisivät kustantamaan omat tarpeena kaikkine hoitoineen ja huolenpitoineen. Eihän se vanhuusvuosien rikkaus mene valtiolle, ei läheskään kaikki, jos sillä kustantaa itselleen mallikelpoisen hoivan kaikkinensa - Suomessa tai ulkomailla. Tarpeeksi kun on rikkautta, niin mikäpä estäisi siirtymästä vaikka jonnekin luksustason vanhushoivan piiriin, jota Suomessa ei ole saatavilla.
Rahanhimon puuttuminen mt-kuntoutujilta ei mielestäni pidä paikkaansa; siinä asiassa olen Golddiggerin kanssa eri mieltä. Ajattelen asian näin: yksi koukuttuu rahapelaamiseen, toinen riskisijoittamiseen - kyllä ne molemmat kertovat 'rahanhimosta' ja addiktoitumistaipumuksesta. Minulle rahanhimo on itsessään kielteinen sana, koska se kuvaa riippuvuutta tai alttiutta sellaiseen. En tiedä, kumpi on parempi/'pelaamisen' muoto: (riski)sijoittaminen vai (uhka)pelaaminen. Molemmissa voi hävitä ja voittaa, kumpaakin ruhtinaallisesti.
Järkevän, ja myös pitkäaikaisen sijoittamisen kannalla olen; mielestäni pitkäaikaissijoittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena, ja se onnistuu hyvin pienilläkin 'panoksilla'. Omalla kohdallani olen vuosikymmenten varrella miettinyt, että kun olin tukevasti palkansaajana jo 16-vuotiaana, miksei kukaan lähelläni ollut aikuinen älynnyt ohjata minua esimerkiksi asuntosäästämisen pariin. Koko elämäni olisi voinut saada toisenlaisen suunnan, jos olisin parikymppisenä päässyt kiinni omistusasuntoon asuntosäästöjen ja lainarahan turvin.
Asuntosijoittaminen ja omistusasunnon omistaminenkin taitaa olla kiinni iästä ja elämäntilanteesta. Niinpä ratkaisut ovat erilaisia olematta oikeita tai vääriä. Minä päätin myydä ainokaisen omistukseeni päätyneen asunnon asuttuani siinä vajaat kaksi vuotta. Tunne 'rahakirstun päällä istumisesta' oli vahvin motiivi, ja tuntui aivan järjettömältä (minun elämäntilanteessani) pantata rahoja omassa asumisessa. Lisäksi en viihtynyt asunnossa enkä ympäristössä; en halunnut jäädä vanhenemaan sinne. Putkiremonttiakin pelkäsin; tiesin, että vaikka kyseinen yhtiö oli silloin ihan mallikkaassa kunnossa, sillä on ikää jo sen verran, että putkiremontti osuu pahimmilleen minun ollessani jo heikentynyt vanhus. Myin asunnon ja hankin tilalle asumisoikeusasunnon, ja olen ollut tosi tyytyväinen ratkaisuuni.
Eipäs solvata tahi muutenkaan negatisoida. Aika näyttää miten herra suurisuun sijoituksien käy.
Here's what's gonna happen: Sä odottelet sitä, että kurssit tulee alas, ja makuutat rahoja säästötilillä sillä 1-1½% korolla. Tätä kestää 10 vuotta. Mutta sitten kurssit tulee alas! Halleluja! Mutta ei tarpeeksi alas, kannattaa odottta vielä hitusen siihen asti että ollaan pohjilla. Mutta sitten kurssit käänytyy salamanousuun! Silloin ei enää kannata ostaa, jäädään odottaan että ne laskee, kyllä ne ihan just on laskemassa. Mutta kurssit nouseekin takaisin siihen mitä ne oli ennen ja ylikin. Jäädään odotteleen seuraavaks 20 vuodeksi, kyllä ne jossain vaiheessa tulee alas.
Sillä välin Golddigga sijoitaa kokoajan ja tienaa sen 7-8-9-10% keskiansioo vuosittain ja syö, juo, laulaa, tanssii ja nussii samalla. Joinain päivinä tulee takapakkia, toisinaan etupakkia. Kurssien ollessa alhaalla saadaan enemmän ostettua, korkealla ollessa saadaan vähemmän. Kuitenkin tommonen 10% korko tarkoittaa että rahat tuplaantuu n. 7 vuodessa.
Ite oon jäänyt koukkuun sijoittamiseen 🙁 . Kaikki ylimääräinen raha menee sinne, kaikki aika menee sijoitussisältöä opiskellessa. Kertokaa minulle mitä hyötyä on säästää siihen että vanhuksena olis sitten rikas? Ne voi hakata johonkin Kulta-Jaskaan silloin...
Golddigger, tuo on siteeraus aloitusviestistäsi. Kuten kerroit, sijoittamiseen voi jäädä koukkuun niin, että menee kaikki aika ja myös kaikki ylimääräinen raha. Addiktiot ovat harvoin hyvä asia.
I disagree! Sijoittaminen on kansalaistaito jonka jokaisen tulisi ottaa haltuun. Tai ainakin jokaisen joka käy töissä tai tienaa enemmän kuin minmieläkkeen verran. Tai on saanut jostain ison läjän rahaa. Ja sitä taitoa ei voi oikein ulkoistaa kenellekkään, sillä esim. pankkien sijoitusneuvojien tehtävä on saada asiakkaita sijoittaan juuri heidän tuotteisiinsa. Eli on itse opiskeltava ja otettava selvää.