"Kun teini seinään ...
 
Notifications
Clear all

"Kun teini seinään naulattiin"

2 Posts
1 Users
0 Reactions
667 Views
Mirri
(@mirri)
Noble Member
Joined: 4 vuotta ago
Posts: 3721
Topic starter  

Helsingin Sanomat 18.02.2012 muistelee 70-luvun jengisotia pääkaupunkiseudulla. Niitä ilmeni muuallakin kuin Helsingin rajojen sisällä.

 

Kun teini seinään naulattiin
Puukot ja kettingit heiluivat Vantaan Simonkylän 1970-luvun nuorilla. Mitä niillä oikeasti tehtiin?

Varoitus nuorille: tämä juttu sisältää vihaa ja vaarallisia aseita ja voi kertoa naapurin sedästä. Juttu on niin tosi kuin muistetaan. Sen aloittaa Pekka Kankaansyrjä.
"Meitä oli 20–30 jätkää. Saatiin ajatus kokeilla, hajoaisiko malminiittyläisten maja, jos se heitettäisiin rotkoon."

Yläkoulun viereisellä kukkulalla eli Kummareilla sijainnut maja hajosi.
Kankaansyrjä odotti kostoa Mekassa eli Ristarin jengin kyhäämässä hirsimökissä Kylmäojan varrella.
"Tuolta ne tuli soihtuineen, mutta me ehdittiin ottaa palovakuutus."
Vakuutus oli malminiittyläinen poika. Hänet ripustettiin kiinni korsun seinään.

Kun Mestan toimitus pyysi lukijoilta Simonkylää koskevia juttuvinkkejä, alkoivat keski-ikäiset miehet soitella.
He muistelivat 1970-luvun alkua, jolloin teinivarusteisiin kuuluivat polttopullot, keinuista nyysityt kettingit ja verkkokellarin vesihanoista väsätyt nyrkkiraudat.

Maaltamuutto ja aluerakentaminen toivat satapäin uusia nuoria. Tapahtui ikäviä.
Möskärissä eli Simonsillassa neljä perhettä oli saada lastensa vuoksi häädön.

Media ei säästänyt asuntopolitiikkansa tyrineitä päättäjiä, mutta ei myöskään nuoria – noita "hirviöitä, hamppareita ja lättähattuja" (HS 30. elokuuta 1971).
"Täältä tehtiin juttuja, joissa ei ollut mitään perää", muistelee Malminiityn kasvatti Pirjo Kokotti.

Olemme Ufokessalla eli ST1:llä, josta joukko entisiä hirviöitä lähtee retkelle.
Löydämme korsujen paikat ja Popular Clubin eli Malminiityntie 16 C:n nuorisotilan. Kun tila meni alta, nuoret kostivat heittelemällä likasankojen sisällön seinille.

Tarkastamme Leinikkitie 36:n nuorisotalon.
"Tää oli eka paikka, jossa tanssin. Ei hävettänyt yhtään", muistelee Martti Karri.
Talossa ei sodittu, eikä koulussa. Ja yksilön päälle ei käyty, muistellaan.
Aikuisetkin tulivat katsomaan, kun nuoriso-ohjaaja Heikki Jauhiainen (nyk. Henrik Kennää) järjesti mies miestä vastaan -tappelun Kummareiden viereisellä kentällä. Uho jäi pullisteluun ja irvistelyyn.

Nykyisin Simonkylässä on nuoria suunnilleen yhtä tiheässä kuin Vantaalla keskimäärin.
Nuorisotalo 36 on remontissa, jonka jälkeen siellä on treenikämppiä, studio, punttisali ja kolme keittiötä.
Viritteillä on ilta, jossa vanhat jermut kertoisivat nykynuorille entisistä ajoista.
Siitä, miten puukkoja käytettiin paskatikun pelaamiseen.
Pelissä heitellään puukkoa maahan ja häviäjä joutuu noukkimaan maahan lyödyn tikun hampaillaan ylös.

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000002545253.html



   
Quote
Mirri
(@mirri)
Noble Member
Joined: 4 vuotta ago
Posts: 3721
Topic starter  

Ajattelen, että kauhisteltaessa nykynuorison tilaa, ja syyteltäessä 'mamuja' milloin mistäkin enemmän ja vähemmän aiheettomasti, on hyvä muistaa pääkaupunkiseudun olleen vähintään yhtä vakavassa kriisissä vuosikymmeniä sitten. Ja silloin ihan suomalaisvoimin.

Tänne ei tulvinut 'mamuja' mutta landelaisia jälkikasvuineen erittäin runsaasti. Syntyperäisten hesalaisten oli erittäin vaikea ymmärtää, miksi landelaisten pitää vaeltaa pääkaupunkiseudulle sankoin joukoin, mikseivät voi pysyä omilla kotiseuduillaan. Miksi landelaisille pitää järjestää asuntoja, vaikka pääkaupunkiseudun asuntopula on huutava, ja syntyperäiset ihmiset asuvat toinen toistaan kurjemmissa olosuhteissa? Noin silloin ajateltiin: jokainen maaseudulta tullut ihminen oli uhka pääkaupunkiseudun asukkaalle; näin etenkin nuorison 'mustavalkoisessa' ajattelussa.



   
ReplyQuote
Share: