Anteeksianto

Yleistä keskustelua mielenterveysaiheista

Valvoja: eBeta

Anteeksianto

ViestiKirjoittaja Orthon » 21 Heinä 2017, 00:42

Onko sinua niin verisesti loukattu tai muuta sellaista tapahtunut, jossa olet joutunut enemmän tai vähemmän kärsimään toisen ihmisen vuoksi ? Oletko voinut antaa anteeksi ? Itselläni on hyvin traaginen systeemi ollut, jossa olin ( ehkä päättynyt ) kohteena ja henkisenä ihmisenä olen päättänyt lopulta antaa anteeksi, sillä henkisyyden lainalaisuudet anteeksiantoa edellyttävät. Kuitenkin karman laki on sellainen, että negatiivinen seuraamus tulee rikkojalle vaikka antaisitkin anteeksi. Asiani on jatkunut vuosikausia ja siihen liittyy rakkaussuhde, joka varmaankin toteutuu ja kaiken melkoisella varmuudella tiedän todeksi niistä n. 200 merkistä, joita tietooni on tullut pitkän ajan kuluessa. Juttu on hyvin vakava ja poliisiasia lopulta. Onko anteeksianto helpottanut mahdollista katkeruuttasi ? Mielestäni ymmärrettävää on myös olla antamatta anteeksi. Tarkoitus ei ole udella kenenkään henkilökohtaisia asioita, mutta jotain yleistä kai voit sanoa. Pitkän aikaa minun oli mahdotonta antaa anteeksi, mutta käänne tuli.
Totta sittenkin, tai sitten ei.
Orthon
Hopeajäsen
 
Viestit: 1940
Liittynyt: 08 Helmi 2014, 16:30

Re: Anteeksianto

ViestiKirjoittaja Golddigger » 22 Heinä 2017, 12:46

Anteeksianto on koko paranemisprosessin ytimessä.

Kun myrkkykäärme puree sinua, sinun tulisi pysähtyä ja antaa imea paha veri pois mahdollisimman nopeasti. Monet tekevät sen virheen että lähtevät jahtaamaan käärmettä, mikä ajaa myrkyn syvälle elimistöön ja ytimiin.
Nukuin ja näin unta, että elämä on iloa. Heräsin ja huomasin että elämä on työntekoa. Tein työni ja huomasin että työnteko on iloa.
Avatar
Golddigger
Hopeajäsen
 
Viestit: 847
Liittynyt: 18 Loka 2011, 17:16

Re: Anteeksianto

ViestiKirjoittaja Lette » 29 Elo 2017, 14:48

Vaikeimmat asiat elämässäni liittyvät lapsuuteeni, jo alle kouluiän.

Synnyin alkoholistikotiin. Varhaislapsuutta en kokenut olevan olemassa.
Oli vaan vaikea olo ja pelko. Äitini oli avuton. Hän ei voinut auttaa isääni
eikä minua. Häpesin isääni, luulin, että muiden isät ovat lähes raittiita.
Kun tulin kouluikään, tunsin itsetuntoni nousevan, koska minua kohdeltiin
koulussa tasa-arvoisesti muiden lasten kanssa. Menestyin koulussa ja tunsin
itseni hyväksytyksi oppilaaksi. Luulen, että vaikea lapsuus on jättänyt
alemmuudentunteen, josta kärsin pitkään.

Anteeksianto on mahdollista älyllisellä tasolla. En näe siinä arvoa, ongelma
on tunteen tasolla. Isääni kohtaa en tunne mitään, äitini näen rakastaneen
minua. Olen oppinut ottaman vastuuta itsestäni ja olen onnistunut auttamaan
itseäni. Elämä on kaikesta huolimatta rikasta ja elämisen arvoista.
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

Re: Anteeksianto

ViestiKirjoittaja Orthon » 29 Kesä 2018, 07:08

No niin. Vaikuttaa sille, että muutama ihminen on luopunut pahuudestaan, joten voin olla huoleti. Huoleti olen, koska jo pelkkää aavistus tai jopa tieto siitä, että joku tahtoo sinulle pahaa aiheuttaa yleensä hyvin negatiivisen olon ja sellaista ei enää ole kohdistumassa minuun. Mutta nyt on käynyt niin, että annoin todellakin anteeksi ja ei ole sen seurauksena tullut kovin pahaa oloa, joka aiemmin on tullut ja kaikki vaikeat ajatukset ovat poissa. Merkit viittaavat siihen, että pahan kosketus on lakannut. Kiitos Korkeimmalle.
Totta sittenkin, tai sitten ei.
Orthon
Hopeajäsen
 
Viestit: 1940
Liittynyt: 08 Helmi 2014, 16:30

Re: Anteeksianto

ViestiKirjoittaja Haller81x » 29 Kesä 2018, 11:12

Mä en anna anteeksi, enkä unohda, mutta on täytynyt hyväksyä, mitä on tapahtunut, kun se on kumminkin totta.
Avatar
Haller81x
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 2117
Liittynyt: 06 Tammi 2017, 12:29
Paikkakunta: Turku

Re: Anteeksianto

ViestiKirjoittaja Lette » 07 Syys 2018, 13:22

En minä osaa antaa anteeksi sitä, että isäni hylkäsi minut. Ongelma
on isäni puollella.
Hän tuli unessa sanomaan, että kannattaa antaa anteeksi.
Anteeksianto ei muuta mitään. Mieleeni tulee ajatus, että hän pyytää
itselleen etua, myötätuntoa. Elämä on jatkuva kehitystapahtuma, jossa
mitään ei tapahdu sattumalta, kaikki kehittyy lopuksi hyvään suuntaan,
eli rakkauteen.
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24


Paluu Yleistä mielenterveydestä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa