Negatiivisten tunteiden ilmaisun sietämätön vaikeus

Negatiivisten tunteiden ilmaisun sietämätön vaikeus

ViestiKirjoittaja Cheshire » 11 Touko 2017, 11:37

Olen aivan loppu tämän asian kanssa, eikä kukaan tunnu ymmärtävän. Olen yrittänyt puhua yhdelle ystävälle, mutta emme oikein päässeet samalle aaltopituudelle asiassa. Tukinetiin ajauduin ensimmäiseksi yrittäessäni saada vertaistukea, mutta siellä aloitustani ei julkaistu. Tuntuu että olen ihan yksin eikä tästä saa edes puhua. Onhan meitä muitakin joille tunteiden ilmaisu on äärimmäisen vaikeaa ja ns. negatiivisten tunteiden ilmaisu aivan mahdotonta? Varsinkin terapia on romahtanut tämän takia.

Minun terapia päättyy kuukauden päästä, nyt lääkkeitä lähdettiin ajamaan alas. Terapeutti on kirjoittanut potilastietoihin kuinka olen tasapainoisen, luottavaisen ja hyvinvoivan oloinen. Oikeasti vuosia remissiossa ollut syömishäiriö tekee kovaa paluuta takaisin, masennus on vienyt sängynpohjalle, paniikkikohtaukset vanginneet kotiin ja päässä on pelkkää ahdistusta. En vain pysty näyttämään sitä. Voin puhua siitä, mutta kaikki tunneilmaisu puuttuu. En ole koskaan, seitsemän vuoden psykiatrisen hoidon aikana itkenyt yhdelläkään vastaanotolla. En ole koskaan näyttänyt ahdistusta. Minulla on tunteita, mutten pysty näyttämään niitä. Tämän takia olen aiemmin saanut kuulla että valehtelen tai haen huomiota. Pystyn puhumaan raiskauksesta ja väkivallasta hymyillen, vähätellen ja analyyttisesti. Pystyn kertomaan mitä ne ovat aiheuttaneet, mitä ajattelen ja niin edelleen. Kaikki tunne puuttuu ulkokuoresta. Kun puhun itsestäni, tuntuu etten puhu minusta. Puhun jostain aivan toisesta, tapauksesta X jonka historian ja persoonan tunnen hyvin, mutta johon minulla ei ole mitään tunnesidettä. Olen itselleni tietynlainen tapaustutkimus.

Nyt terapia loppuu enkä ole saanut apua. Aluksi sain, mutta nyt olen vuoden ajan tavannut terapeuttia kuukauden välein noin 10 min ajan jolloin tarkistetaan lääkitys, uusitaan reseptit ja kerron hyvin pinnalliset kuulumiset. Mitään apua tai tukea en saa, eikä minua uskota kun kerron kuinka huonosti voin. En osaa näyttää sitä. Tänään oli terapia ja se meni tavallista tapaansa, kymmenessä minuutissa ulos ja sain lukea kuinka hyvin voin. Kuinka lääkkeitä, jotka ovat minun elinehto, ajetaan alas. En tiedä mitä tehdä.
Cheshire
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 59
Liittynyt: 11 Touko 2017, 11:17

Re: Negatiivisten tunteiden ilmaisun sietämätön vaikeus

ViestiKirjoittaja pompom » 20 Touko 2017, 20:09

Ensinnäkin, "terapia", jossa tavataan kymmenen minuuttia kerran kuukaudessa, ei ole terapiaa. Terapia on säännöllinen, prosessinomainen työskentelyjakso, joka saattaa kestää pitkäänkin ja jossa tapaamiset ovat _tiuhaan_.

Toisekseen tuntuu kyllä erittäin omituiselta, että hoitohenkilöstön mielestä olet kunnossa, jos minkäänlaista tunneilmaisua et voi tuoda esille. Itselleni tulee mieleen se, että (osaavalle) terapeutille kyllä välittyy, mikäli potilaan tunneilmaisu ja puhuttu asia ovat ristiriidassa, kuten nyt tässä sinun tapauksessasi tuntuu olevan, eli että puhut hyvin traumaattisista ja vaikeista asioista, mutta et välitä ns. adekvaattia tunnekokemusta (esim. järkytystä, ahdistusta, surua, vihaa). Tämä on asia, johon vastaanotolla tulisi kyllä kiinnittää huomiota ja josta asiakkaalta kyllä jossain kohtaa pitäisi kysyä. Pystytkö sanomaan tämän ääneen, mitä kirjoitit, siis jotenkin että "en pysty nyt puhuessani ilmaisemaan tunnetta, jota kuitenkin koen"?

Olen todella ihmeissäni siitä, että hoitoasi ollaan ajamassa alas. Osaat kirjoittaa hyvin ja ainakin itse koin saavani asiastasi kiinni; pystyisitkö tätä kautta viestittämään hätääsi hoitohenkilökunnalle paremmin? Aivan varmasti et ole ainoa, jolle tunteiden, erityisesti ns. kielteisten, ilmaisu on erittäin vaikeaa.

Toivon sinulle parempaa vointia ja asiasi etenemistä.
pompom
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 9
Liittynyt: 13 Heinä 2013, 17:08

Re: Negatiivisten tunteiden ilmaisun sietämätön vaikeus

ViestiKirjoittaja evianna » 22 Touko 2017, 18:59

Tarttisit pidemmän psykoterapian.
Viimeksi muokannut evianna päivämäärä 23 Touko 2017, 18:59, muokattu yhteensä 1 kerran
evianna
 

Re: Negatiivisten tunteiden ilmaisun sietämätön vaikeus

ViestiKirjoittaja Haller81x » 22 Touko 2017, 20:36

Sää käyt vissiin Cheshire jollain hoitsulla tai lääkärillä tms. vastaanotolla. :ugeek: Mut siis kyl 10 min on liian vähän, psykiatritki varaa aikaa yhel potilaal sen 20-25 min tääl mis mä asun.
Mut siis on tuttuu toi, ettei tavoita sitä tunnetilaa, joka oli ku ikäviä asioita tapahtu menneisyydessä.
Mut siis kylhän se hätä pitäis silti ammatti-ihmisten tavoittaa.
Ei saa olla aggressiivinen vastaanotoilla, mut saa itkeä ja liikuttua ym.
Niin, sit ei kannata esittää terveempää.
Ennemmin vaikka jättää tukan pesemättä ja pukeutuu mustiin vaatteisiin, ni ehkä sillon saa sen tunteenkin ulos.
T: Haller
Avatar
Haller81x
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 2066
Liittynyt: 06 Tammi 2017, 12:29
Paikkakunta: Turku

Re: Negatiivisten tunteiden ilmaisun sietämätön vaikeus

ViestiKirjoittaja Cheshire » 23 Touko 2017, 21:57

Pompom: on kyllä todella turhauttavaa että vastaanotot on nyt tuollaisia 10 min/1 kk. Ilmeisesti voin jo niin hyvin, että minun uskotaan pärjäävän. Ymmärrän sen että sairaampiakin potilaita on ja en odotakaan että minuun tuhlataan älyttömästi resursseja. Olen aiemmassa terapiassa sanonut etten pysty liittämään tunnekokemusta tapahtumaan enkä osaa tuoda esille sitä etten voi hyvin. Sain kuulle olevani huomionhakuinen ja että jos oikeasti voi huonosti, ei pysty feikkaamaan. Edellinen terapeutti suositti kotiuttamista kun jouduin teholle itsemurhayrityksen jälkeen, huomio vain provosoisi itsetuhoisuutta. En ole koskaan ollut huomionhakuinen ja tämänkin takia vältän ajatuksistani puhumista. Nykyiselle terapeutille olen kertonut etten oikein osaa puhua asioista, mutta hänen mukaansa osaan ja näytän tunteitakin. No, en sitten keksinyt miten muotoilla että tässä hymyilyn ja pinnallisten kuulimisten kertoilun ohella mietin mistä saisin lääkettä X. :roll: Kirjoituksia olen joskus näyttänyt, mutta niihin ei kommentoinut sen enempää kuin "ikävää, nostetaan lääkettä Y".

Haller81x: joo, lääkärin vastaanotolla. Lääkäri on siis niin hoitava psykiatri kuin psykoterapeuttikin. Turhauttaa kun tiedän, että pitäisi jotenkin vaikuttaa enemmän sairaalta, mutta se tuntuu feikkaamiselta. Olen osastollakin äärimmäisen itsetuhoisena ja ahdistuneena ollut meikattuna, kauluspaidassa ja skarppina. Eristyshuoneessa (jonne päädyin kun hoitaja sattui yllättämään hirttäytymisyrityksen aikana) pyysin päästä suihkuun, meikkamaan ja laittamaan hiukset. On niin mahdotonta vaikuttaa siltä että kaikki ei olisi hyvin. Ehkä tämä johtuu lapsuudesta jossa olin vanhempieni edustusrekvisiittaa samalla tavalla kuin uusi, hieno ja kallis auto. Piti olla aina hymyilevä, small talkaava ja iloinen lapsi joka ei koskaan näytä edes väsymystä 48 tunnin lentokentällä hengailun jälkeen. Huoh. En osaa antaa itselleni lupaa itkeä tai vaikuttaa miltään muulta kuin pärjäävältä. Puolisokin luulee että masennus ym. on selätetty ja "silloinjoskusnuoruudessa" olin jotenkin vähän masentunut. Turhauttaa kun terapia on epäonnistunut ihan vaan minun takia, mutten osaa muuttaa asiaa mitenkään.
Cheshire
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 59
Liittynyt: 11 Touko 2017, 11:17

Re: Negatiivisten tunteiden ilmaisun sietämätön vaikeus

ViestiKirjoittaja Haller81x » 24 Touko 2017, 19:54

Ei se munst kyl sun syy oo, jos ei terapia toimi. Kyllä sen terapeutin pitäis kans olla aktiivinen ja vaikka tarttua napakammin puheisiisi.
Ehkä se on vääränlainen tyyppi sulle tai et oo vielä valmis avautumaan kunnolla. Älä syytä itseäsi. Ammattilaisen pitäis huomata ristiriita puhetavan ja sisällön välillä.
Jaksamisia Sinulle. T: Haller
Avatar
Haller81x
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 2066
Liittynyt: 06 Tammi 2017, 12:29
Paikkakunta: Turku

Re: Negatiivisten tunteiden ilmaisun sietämätön vaikeus

ViestiKirjoittaja evianna » 25 Touko 2017, 18:48

Oletko pettynyt itseesi sen takia, koska et ole pystynyt ilmaisemaan ns. negatiivisia tunteita? Mielestäni on hyvä kiinnittää nyt huomiota mitä siitä on seurannut, kun et ole pystynyt ilmaisemaan negatiivisia tunteita. Sinulle on varmastikin seurannut paljon ikäviä asioita siitä esim. Pettymystä, vihan tunteita, syyllisyyttä jne. Ikävät seuraamukset saavat sinut miettimään negatiivisten tunteiden ilmaisemista.
evianna
 

Re: Negatiivisten tunteiden ilmaisun sietämätön vaikeus

ViestiKirjoittaja Lette » 31 Touko 2017, 14:38

Olin aikanaan psykoanalyyttisessä terapiassa.
Siinä käytetään apuna vapaita assosiaatioita kuten psykoanalyysissäkin.
Jos ihminen joutuu umpikujaan jonkin vaikean asian kanssa, häntä
autetaan esimerkiksi vapaiden assosiaatioiden avulla. Eli asiakasta
kehotetaan sanomaan mieleenjohtumia, vapaita assosiaatioita po. asiasta
Nämä auttavat asiakasta kohtaamaan asiaa tiedostamattomalla tasolla,
josta päästään eteenpäin myös tietoisuuden tasaolla.
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3075
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

Re: Negatiivisten tunteiden ilmaisun sietämätön vaikeus

ViestiKirjoittaja Cheshire » 08 Kesä 2017, 06:44

Haller: joo, on tuossa terapeutillakin oma osansa. Luulen vähän että kumpikin luovutti. Minä en jaksanut enää edes yrittää puhua mistään muusta kuin siitä kuinka monta kurssia olen suorittanut, kuinka paljon olen ollut töissä ja lääkkeistä. Eikä terapeutti nähnyt tarpeelliseksi kysyä. Eikä kymmenessä minuutissa ehdikään. Toki on paljon sairaampiakin potilaita jotka tarvitsevat apua enemmän ja minut on helppo sivuttaa koska vaikutan siltä että pärjään erinomaisesti. On vaan pakko priorisoida ne jotka huutaa kovimpaan koska heidän hoitamatta jättäminen tuottaisi Valviralta huomautuksen hoitavalle taholle ja taas esim. minun itsemurhan voi sanoa tulleen täytenä yllätyksenä jota ei mitenkään olisi voinut ehkäistä.

Evianna: ehkä jossain määrin, mutta enemmän pettynyt siitä etten ole osannut sanallisesti ilmaista itseäni tarpeeksi selkeästi. En näe tunneilmaisua missään ihmissuhteissa saati hoitosuhteessa mitenkään tärkeänä, vaan pikemminkin turhana ja teennäisenä. Negatiivisten tunteiden näyttämisen näen ainoastaan huonona asiana josta seuraa kaikkea ikävää. Ehkä tämä ajatus on taustalla siinä miksi se on niin vaikeaa. Ne harvat kerrat jolloin olen näyttänyt miltä oikeasti tuntuu on olleet todella huonoja kokemuksia joiden seurauksia saan vielä tänäkin päivänä selvitellä. Siitä kun edellisellä terapeutilla käydessä melkein itkin kun kerroin opintojen keskeytymisestä, on yhä potilastiedoissani merkintä manipulatiivisesta ja huomionhakuisesta käytöksestä.
Cheshire
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 59
Liittynyt: 11 Touko 2017, 11:17

Re: Negatiivisten tunteiden ilmaisun sietämätön vaikeus

ViestiKirjoittaja Urpo » 06 Elo 2017, 19:00

Voi että kirjoitat hyvin, Cheshire.

Minä en ymmärrä tunteita. Mahtaako se olla jotenkin samaa?

Mitä minä tiedän siitä, miltä toisesta tuntuu? Mitä muut tietävät siitä, miltä minusta tuntuu? Mehän kohtaamme (vain?) toistemme käytöksen: sanat, äänensävyt, ilmeet, eleet ja sen sellaisen. Mitä tunne oikeastaan on?

En ymmärrä sanatonta viestintää. En osaa lukea rivien välistä. En osaa viestiä sanattomasti.

Väliin läheinen väittää, että ajattelen toisin kuin sanon. Sanoo, että sanaton viestintäni paljastaa. Olen avuton. Kumpi meistä tietää mitä ajattelen?

Hupsis. Huomaan, että tämä onkin Terapia. Yritän pelastautua.

Ammattilaiset (terapeutti ei tunnu sopivalta kieleeni tässä) eivät havaitse, miten sekaisin olen aina väliin. Eikä minulla olekaan muuta kuin nuo lääkkeet, ei nyt. Ja mitä havaitsemista minussa olisikaan? Varmaan osaan nyt vanhoilla päivilläni käyttäytyä niin kuin kuuluu käyttäytyä. (Ehkä en ihan ikäni mukaisesti.)

Mahdanko itsekään tietää mitä oikein tunnen? Mitä sekin tarkoittanee?

Urpo
Avatar
Urpo
Hopeajäsen
 
Viestit: 790
Liittynyt: 18 Touko 2011, 23:04

Re: Negatiivisten tunteiden ilmaisun sietämätön vaikeus

ViestiKirjoittaja Lette » 07 Elo 2017, 10:35

Cheshire: "Olen aivan loppu tämän asian kanssa, eikä kukaan tunnu ymmärtävän."

Cheshire, hyväksytkö sisimmässäsi sen vaikeuden, josta puhut?
Meillä on taipumus ajatella. että tällaista ongelmaa, vaikeutta ei saisi olla.
Näin ajatellessaan ihminen sulkee itsensä kehitykseltä. Kun ihminen hyväksyy syvällä
sisimmässään ongelman olemassaolon, hän alkaa vapautua siitä.
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3075
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24


Paluu Terapia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron