Terapiaan eläkkeellä ollessa

Terapiaan eläkkeellä ollessa

ViestiKirjoittaja hanna74 » 18 Loka 2016, 07:29

Onko mahdollista päästä terapiaan eläkkeellä? kuka maksaa? maksettasko se eläkkeensaajan hoitotuella?
hanna74
 

Re: Terapiaan eläkkeellä ollessa

ViestiKirjoittaja pacem » 18 Loka 2016, 15:17

Tarkoitat kai psykoterapiaa. Hoitotuella ei oikein makseta juuri mitään.

Epäilen että jos jotain haluat saat maksaa sen kokonaan itse.
pacem
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 559
Liittynyt: 03 Heinä 2011, 07:06

Re: Terapiaan eläkkeellä ollessa

ViestiKirjoittaja kuolemanlapsi » 20 Loka 2016, 11:52

Joissain tapauksissa kunta maksaa ns. Valtava-rahoituksena.
"It takes a fool to remain sane"
kuolemanlapsi
Kultajäsen
 
Viestit: 6980
Liittynyt: 18 Touko 2011, 22:55

Re: Terapiaan eläkkeellä ollessa

ViestiKirjoittaja Kissakirjala » 20 Loka 2016, 18:38

Apropoo, tuli mieleen, et loppuvaiheen psykoterapeuttiopiskelijat ottaa mielellään harjoituspotilaita, eikä semmonen terapia maksa mitään.
Kissakirjala
 

Re: Terapiaan eläkkeellä ollessa

ViestiKirjoittaja hanna74 » 29 Loka 2016, 09:54

kyl mulle opiskelijakin kävis mut asun kaukana mistää yliopistoista
hanna74
 

Re: Terapiaan eläkkeellä ollessa

ViestiKirjoittaja Lette » 16 Marras 2016, 15:29

hanna74 kirjoitti:kyl mulle opiskelijakin kävis mut asun kaukana mistää yliopistoista


Nykyään kuulema annetaan myös puhelinterapiaa.
Mielestäni olisi helpompi puhua terpeutille, joka ei istu vastapäätä.
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3073
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

Re: Terapiaan eläkkeellä ollessa

ViestiKirjoittaja t-petsku » 16 Marras 2016, 23:59

Lette kirjoitti:
hanna74 kirjoitti:kyl mulle opiskelijakin kävis mut asun kaukana mistää yliopistoista


Nykyään kuulema annetaan myös puhelinterapiaa.
Mielestäni olisi helpompi puhua terpeutille, joka ei istu vastapäätä.

Mulla on toisin päin..
Elämä on murheen laakso
Avatar
t-petsku
Pronssijäsen
 
Viestit: 6996
Liittynyt: 15 Kesä 2011, 11:49
Paikkakunta: Suur Hameenlinna

Re: Terapiaan eläkkeellä ollessa

ViestiKirjoittaja apuataaltako » 06 Maalis 2017, 20:12

Onko tää mahdollista? Mistähän osais kysellä?
apuataaltako
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 484
Liittynyt: 16 Huhti 2014, 16:33

Re: Terapiaan eläkkeellä ollessa

ViestiKirjoittaja aavikko » 17 Joulu 2017, 01:05

Itse tahtoisin myös tietää, mistä moista voisi tiedustella. Eläkeläisethän ovat jonon hännillä, jos mielii Kelan tukemaa terapiaa.

Joskus 90-luvulla olin sininauhaliiton järjestämissä keskusteluissa, jossa vastapuolena oli ammattiin valmistuva psykoterapeutti. Hyvin hän osasi hommansa, joskin olin itse vielä silloin niin raakile, etten osannut kunnolla puhua asioistani.

Vähän aikaa sitten etsiskelin tietoa ko. sininauhaliitosta, ja selvisi, että sehän toimii vain helsingissä, entisessä kotikaupungissani, josta jouduin viime vuonna muuttamaan pois, ja mihinkäs muualle, kuin synnyinkaupunkiini, kun ei ollut muutakaan paikkaa siihen hätään.

Muutin siis sen takia, kun silloinen naapurini, jota tuskin edes tunsin, alkoi käymään väkivaltaiseksi. Syytä hänen käyttäytymiselleen olen pähkäillyt. Jos mulla olisi munat, niinkuin miehellä kuuluu olla, niin olisin selvittänyt asian suoraan hänen kanssaan. Mutta ei, sen sijaan lähdin karkuun, kuin mikäkin sisilisko, joka jättää häntänsä ollessaan uhattuna. Uhan kohtaaminen on ollut mulle aina lamauttava kokemus.

Mutta takaisin tähän päivään. Kokemukseni tämän "rakkaan" kotikaupungin hoitavista tahoista ovat kerrassaan kälyisiä. Viime vuoden kesällä, vähän muuton jälkeen sain erään paikallisen vapaaehtoispuljun yhteystiedot, ja sovin tapaamisen.

Menin vastaanotolle, ja aika pian mulle selvisi, että olin taas kerran hoitamassa jonkun wannabe-hoitajan päätä. Eikä siinä vielä kaikki. Alkoi satamaan ohjeita tyyliin: "sun pitää kouluttautua työelämään". Millään, mitä olin itsestäni hänelle kertonut, ei tuntunut olevan mitään vaikutusta. Jotenkin tuttua...Story of my life.
Se tapaaminen jäi viimeiseksi.

Lisää oksennusta nykytilastani jossakin toisessa ketjussa. Mutta oikean avun saaminen on toden totta lähes mahdotonta, ellei ole pistää tuohta pöytään!
aavikko
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 182
Liittynyt: 24 Kesä 2011, 20:30

Re: Terapiaan eläkkeellä ollessa

ViestiKirjoittaja aavikko » 17 Joulu 2017, 22:04

Viimeisin hoitokontaktini oli alkuvuodesta paikallisessa psyk. ja päihdekeskuksessa, jossa kävin keskustelussa. Sekin kuivui kokoon aika nopeasti, koska ei kerta kaikkiaan edennyt mihinkään suuntaan. Tapaamiset alkoivät sillä, että hänen(hoitaja vai mikä lie) piti joka kerta mainita mulle siitä, kuinka hänen täytyy ottaa tuki käsilleen selkänsä vuoksi.

Kerrottuani hänelle, että olen ollut viime aikoina todella väsynyt, niin vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: sehän johtuu lääkkeistä. Tiedän kyllä itse, miten käyttämäni lääkkeet vaikuttavat, koska olen jo vuosia niitä käyttänyt, eivätkä liity väsymiseen mitenkään. Mitään stressiin tai ahdistukseen liittyvää en hänen kanssaan saanut käsiteltyä, joten siihen loppui sekin "hoitosuhde".

Tuntuu, että valtaosa psykiatrista apua tarjoavista ihmisistä, ainakin julkisella puolella, on täysin kyvyttömiä ja soveltumattomia omaan ammattiinsa. Onhan se kait kivaa, kun voi vetää liksaa kaiket päivät puhumalla "hyvää päivää kirvesvartta".

Yksityisestä puolesta en osaa sanoa, kun ei ole tarvittavia varoja. Ei niinkään, että erikseen haluaisin yksityisen puolen psyk. hoitoon, mutta tarve on huutava, ja valinnanvaraa suunnattomasti enemmän.
aavikko
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 182
Liittynyt: 24 Kesä 2011, 20:30

Re: Terapiaan eläkkeellä ollessa

ViestiKirjoittaja t-petsku » 18 Joulu 2017, 00:20

^ Jösses mikä "hoitaja" Kuva
Elämä on murheen laakso
Avatar
t-petsku
Pronssijäsen
 
Viestit: 6996
Liittynyt: 15 Kesä 2011, 11:49
Paikkakunta: Suur Hameenlinna

Re: Terapiaan eläkkeellä ollessa

ViestiKirjoittaja aavikko » 18 Joulu 2017, 23:03

Niinpä. Pelkästään lottovoittajan tuurilla julkisella puolella tulee vastaan asiansa osaavaa henkilöstöä. Hattua nostan heille.

Etsiessäni netistä tietoa mahdollisista vaihtoehdoista terapian suhteen, tuli vastaan yllättävän monta kristillisen puolen sivustoa. Niitä selasin, sekä monia muitakin, enkä löytänyt mitään konkreettista. Onhan noita päivystäviä puhelinnumeroita, mutta eiväthän ne sovellu syvempään asioiden käsittelyyn.

Tuo helvetin musta möykky vaan jatkaa kasvamistaan sisälläni, kun sitä ei saa purettua. Voisi olettaa, että olisin oppinut edes jotakin menneiden vuosien koettelemuksista, sekä elämästä. Olen vaan rämpinyt eteenpäin täysin kuurosokeana, enkä ole osannut pysähtyä, ja arvostaa sitä, mitä minulla oli vielä Helsingissä ollessani.

Tänä päivänä kaikki tuo on mennyttä, eikä enää koskaan palaa. Vai palaako? Luoja yksin tietää.

Tilanteet ovat ajaneet minut katsomaan itseäni, sekä syitä siihen, miksi olen ajautunut tähän nykyiseen tilaan.

Pääasiallinen tekijä on se, että mulla ei ole koskaan ollut kykyä/halua muodostaa sosiaalista verkostoa ympärilleni. Moisen avulla olisin kaiketi selvinnyt traagisesta tilanteestani Helsingissä ehjin nahoin, joutumatta tähän häpeälliseen tilaan.
aavikko
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 182
Liittynyt: 24 Kesä 2011, 20:30


Paluu Terapia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa