Ei päivääkään terapiaa

Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja Gravedigger » 24 Maalis 2014, 22:19

Eli mulla on skitsofrenia dg.. Ja oon niikuin olevinaan mt-ongelmainen.Mut missään ei oo koskaan edes ehdotettu mitään terapiaa. En oo sitä kyllä kaivannukkaan. Outolintu kenties ?
The situation is changing like it or not
Avatar
Gravedigger
Hopeajäsen
 
Viestit: 4729
Liittynyt: 19 Touko 2011, 21:54

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja jadie » 24 Maalis 2014, 22:52

Harvoin skitsofrenian hoitoon tarjotaan terapiaa, korkeintaan jotakin oireidenhallintakurssia/ryhmäterapiaa ehkä, vaikka onkin saatu näyttöä että myös skitsofreenikot hyötyvät psykoterapiasta. Mä oon sitä mieltä että myös psykoosisairaudet on pohjimmiltaan traumaperäisiä, vaikkakin aiheuttaneet muutoksia aivokemiaan koska traumatisaatio tapahtunut lapsuudessa jolloin aivot kehittyvät, ja sen takia jos itselläni olisi skitsofrenia niin harkitsisin kyllä psykoterapiaa. Tosin jos traumat ovat hyvin varhaisia, esimerkiksi vauvaiästä, niin en tiedä missä määrin alkuperäistä traumaa voidaan työstää terapiassa, tunnetasolla /mielikuvin jotenkin ilmeisesti voidaan vaikkei traumoista välttämättä ole varsinaisia muistoja vaan mielikuvia ja tunnemuistoja tm.
Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Joh. 3:16
jadie
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 2056
Liittynyt: 15 Tammi 2012, 20:45

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja Gravedigger » 24 Maalis 2014, 22:57

Mä oon sitä mieltä että myös psykoosisairaudet on pohjimmiltaan traumaperäisiä, vaikkakin aiheuttaneet muutoksia aivokemiaan koska traumatisaatio tapahtunut lapsuudessa jolloin aivot kehittyvät


Mä oon samaa mieltä ja siittä on tehty jopa tutkimus että varhainen terapia voi jopa estää psykoosin. Ja mun tulkinta on psykoosista että se on täysin traumojen aiheuttama. Kun osaa tulkita psykoosia oikein niin sieltä löytyy yllättävän tuttuja elementtejä.
The situation is changing like it or not
Avatar
Gravedigger
Hopeajäsen
 
Viestit: 4729
Liittynyt: 19 Touko 2011, 21:54

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja jadie » 24 Maalis 2014, 23:22

Niin mäkin uskon, ja tavallaan psykoosiin liittyvät voimakkaat tunteet yhdistettynä epäreaalisiin ajatuksiin, kuvaa aika hyvin pienen lapsen tai vauvan psyykenmaailmaa, joka on lähinnä tunteita ja mielikuvia eikä sisällä järkiperäistä ajattelua. Niin tavallaan loogista että varhaisimmat traumat oireilevat nimenomaan psykoosin tavoin. Jostain oon lukenutkin että skitsofrenia saa alkunsa sieltä 0-1 vuotiaasta, että silloin tapahtuu jotakin mikä synnyttää sitten myöhemmin skitsofrenian, mun mielestäni nimenomaan jotakin traumaattista noihin aikoihin sitten tapahtunut. Siihen en usko minkään psyykensairauden tai -häiriön kohdalla että olisi sisäsyntyistä millään tavalla, vaan uskon että aina on kyse ympäristön (traumojen) vaikutuksista.
Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Joh. 3:16
jadie
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 2056
Liittynyt: 15 Tammi 2012, 20:45

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja Mort.icia » 06 Huhti 2014, 17:44

Kyllä Jadie on todella hurjaa puhetta ihmiseltä joka ei ole psykiatri tms asiantuntija. Skitsofrenia on kyllä myös perinnöllistä ja ns sisäsyntyistäkin ja aivokemioiden vaikutusta. Toki on varmasti mainitsemaasi vauvaiän tai lapsuuden traumoistakin johtuvaa skitsofreniaa psykoosia jne. Mutta uskalsit sanoa että aina olisi kyse tästä. Ei ole.

ps. Toivottavasti kovin moni skitsofreenikon vanhempi ei lue tätä ketjua. Olet meinaan tosi mahtava syyllistäjä.
Mort.icia
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 1782
Liittynyt: 05 Elo 2011, 18:13

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja skitso » 06 Huhti 2014, 17:51

Jadie höpisee aina outoja omien raamatullisten ajatustensa pohjalta, ei kannata ottaa vakavasti. Olisihan se kivaa kun kaiken voisi selittää noin yksinkertaisesti, ikävä kyllä elämä ei sitä ole kuin raamatussa. Tietysti kehityksellä on oma osuutensa (ainainen vääntö "nature or nuture") mutta kumpikaan ei ole ilman toista ja toisissa psykoosisairauksissa painottuu enemmän ympäristö, toisissa perimä.

Jeesusteluun törmää kaikkialla, se pitää opetella vain ohittamaan.
skitso
 

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja Mort.icia » 06 Huhti 2014, 17:54

Skitso, näinhän se taitaa olla.
Mort.icia
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 1782
Liittynyt: 05 Elo 2011, 18:13

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja Gravedigger » 07 Huhti 2014, 10:43

Mort.icia kirjoitti:Kyllä Jadie on todella hurjaa puhetta ihmiseltä joka ei ole psykiatri tms asiantuntija. Skitsofrenia on kyllä myös perinnöllistä ja ns sisäsyntyistäkin ja aivokemioiden vaikutusta. Toki on varmasti mainitsemaasi vauvaiän tai lapsuuden traumoistakin johtuvaa skitsofreniaa psykoosia jne. Mutta uskalsit sanoa että aina olisi kyse tästä. Ei ole.

ps. Toivottavasti kovin moni skitsofreenikon vanhempi ei lue tätä ketjua. Olet meinaan tosi mahtava syyllistäjä.



Mitäs jauhatte Jadie puhuu ihan asiaa. joillakin on vaan todella vaikea kohdata totuutta.. Ja siksi sairaus selitetään perinnöllisyydellä ja ns sisäsyntyisyydellä..

Noh kyllä mä ymmärrän.. Ei ole helppoa kohdata totuutta siittä miksi sairastu koska silloin samalla voi jopa syylistää niitä "rakkaita" vanhempiaan..

Mä taas toivon että mahdollisimman moni skitsofreenikon vanhempi lukee tätä ketjua..Joskus syylistämiseen on todellakin aihetta.
The situation is changing like it or not
Avatar
Gravedigger
Hopeajäsen
 
Viestit: 4729
Liittynyt: 19 Touko 2011, 21:54

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja Gravedigger » 07 Huhti 2014, 10:48

skitso kirjoitti:Jadie höpisee aina outoja omien raamatullisten ajatustensa pohjalta, ei kannata ottaa vakavasti. Olisihan se kivaa kun kaiken voisi selittää noin yksinkertaisesti, ikävä kyllä elämä ei sitä ole kuin raamatussa. Tietysti kehityksellä on oma osuutensa (ainainen vääntö "nature or nuture") mutta kumpikaan ei ole ilman toista ja toisissa psykoosisairauksissa painottuu enemmän ympäristö, toisissa perimä.

Jeesusteluun törmää kaikkialla, se pitää opetella vain ohittamaan.



Jaa mä en taas löytänyt yhtään jeesustelua tästä ketjusta .. Mut skitsokin se on vaan sairastunut vissiin vaan huonon "tuurin " takia. Paska säkä ei muuta. Noh ehkä se niin helpompi selittää sairaus kun katsois sitä rehellisesti..

Ja kaikki opukset jauhaa tota paskaa perimästä ja jne.. Koska ei niitä vanhempia haluta pistää vastuulle ei sitten mistään.
The situation is changing like it or not
Avatar
Gravedigger
Hopeajäsen
 
Viestit: 4729
Liittynyt: 19 Touko 2011, 21:54

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja t-petsku » 07 Huhti 2014, 11:05

Perimällä on oma osuutensa siinä missä lapsen kasvuympäristöllä ja muilla asiaan vaikuttavilla tekijöillä. Siitä syntyy mahtavan kokoinen inhimillisen tragedian keitos.
Tai soppa.
Elämä on murheen laakso
Avatar
t-petsku
Pronssijäsen
 
Viestit: 6996
Liittynyt: 15 Kesä 2011, 11:49
Paikkakunta: Suur Hameenlinna

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja Gravedigger » 07 Huhti 2014, 11:09

Perimällä on oma osuutensa


Voihan sillä olla erittäin pieni osuus . En sitä kiistä. Mut esim mun suvussa ei oo yhtään mielisairauta.
The situation is changing like it or not
Avatar
Gravedigger
Hopeajäsen
 
Viestit: 4729
Liittynyt: 19 Touko 2011, 21:54

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja Mort.icia » 07 Huhti 2014, 14:09

Totuuden kohtaaminen on yhtä vaikeata niillä jotka selittävät kaiken olevan vanhempien syytä.

Ei muuta.
Mort.icia
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 1782
Liittynyt: 05 Elo 2011, 18:13

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja Gravedigger » 07 Huhti 2014, 15:35

Mort.icia kirjoitti:Totuuden kohtaaminen on yhtä vaikeata niillä jotka selittävät kaiken olevan vanhempien syytä.

Ei muuta.



Noh pitää olla realisti ja katsoa asiaa niinkuin se on.
The situation is changing like it or not
Avatar
Gravedigger
Hopeajäsen
 
Viestit: 4729
Liittynyt: 19 Touko 2011, 21:54

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja Maitoparta » 07 Huhti 2014, 17:39

Jees.

Se on hassua että yksilöllisyydestä puhutaan, mutta varsinkin skitsofrenian kohdalla niputetaan kaikki samaksi massaksi. Ei kai siihen skitsofreniaan ole vain yhtä syytä, olkoonkin että yhteisiä tekijöitä varmaan on paljon.

Jos olen ymmärtänyt oikein niin skitsofreniassa puhutaan ns. mustasta tai pimeästä alueesta, voi olla esimerkiksi Jadien mainitsema trauma tai vastaavaa. Itse koen että minulla itselleni on tapahtunut jotain, en tiedä varmasti mitä, koska en muista, mutta siellä se vaikuttaa.

Terapiaa on joskus tarjottu, olin kuulemma sen verran älykäs, mikä nauratti minua kovin, kun esitin vain älykästä, nooh samapa tuo. En olisi ollut tuolloin valmis siihen, mutta nyt mielelläni kävisin terapiassa, mutta ei sitä enää suositella mulle, miettinyt tossa että mitään ei ole testattu, ei työkykyä ei mitään vaan annetaan vain allekirjoittaneen olla omissa oloissaan.
Maitoparta
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 292
Liittynyt: 04 Heinä 2011, 21:24

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja pacem » 07 Huhti 2014, 20:03

Mä en ole koskaan myöskään saanut mitään terapiaa. En kyllä oikein ymmärrä mitä se onkaan. Jokin aika sitten kyllä puhuttiin että voisin päästä johonkin terapiaan jos kiinnostaa, ehkä kiinnosti ehkä ei. Mä en enää muista. Ilmeisesti jotain kelan tukemaan psykoterapiaa oikein.
Mua kyllä kiinnostaa mikä tahansa kiva tai hyödyllinen, jopa mielenkiintoiset asiat ja jutut. Olisi kivaa jos voisi olla pysyvästi onnellinen. En tarkoita tuolla mitään mahdotonta mutta jos mä joskus olen ollut onnellinen niin se on ollut hyvin lyhytakaista ja haurasta.

Nykyään en saa mitään hoitoakaan. Heh. Tai enpä kauheasti ole koskaan saanut, kyllähän ne esittää jotain tarjoavansa mutta ei sellainen juuri ketään auta. No nykyään eivät enää edes esitä.

Mä näen mulla olevan monenlaisia puutteita ja ongelmia mutta eipä niistä kukaan muu ole kiinnostunut. En oikein jaksa itsekään olla. Muistaakseni täällä keksin ja kirjoitin mielestäni aika kuvaavan analogian siitä miten ihminen tarvitsee lämpimän suojaisan paikan kylmässä ja jos systemaattisesti vaan muut ihmiset torjuvat, niin itsestäänselvästi se tekee aika hallaa ihmiselle.



Mä näkisin että jotkut ongelmat on selkesti enemmän geneettisiä. Tietynlaiset käytösongelmat, impulsiivisuus, väkivaltaisuus. Näistä on paljon näyttöä. Myöskin päihdehakuisuus. Mä en usko että esim. ihan kenestä tahansa voisi tulla alkoholisti. Mutta nää kaikki vaan selittää osan. Paljon minusta muut ihmiset ja koko yhteiskunta myös vaikuttaa. Mun mielestä ihmisen oma osuus omassa kohtalossaan on vähäinen.

Mä en tiedä voiko sellaiseen vaikuttaa terapialla tai muulla mutta mun mielestä sulla gravedigger on kaiken muun lisäksi rahapeliongelma. Mun mielestä jos siitä pääsisit eroon niin sun elämänlaatusi paranisi, elämänhallinta paranisi. Mutta ei taida yhteiskuntaa kiinnostaa auttaa.
pacem
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 559
Liittynyt: 03 Heinä 2011, 07:06

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja Gravedigger » 08 Huhti 2014, 12:56

En tiedä muiden skitsofreniasta , mut mulla ainakin oli lapsuus mistä ei voinut selvitä terveenä. Pitäskö mun nyt etsiä syitä jostain geeneistä kun asia on täysin selvä..

Sitä paitsi olen nähnyt miten tuhoisaa se on kun sairaat lapset jotka on jo aikuisia niin viellä "palvovat" vanhempiaan (sairauden aiheuttajia) ja tämä sairas suhde kestää niinkuan kun toinen osapuoli on haudassa :?
The situation is changing like it or not
Avatar
Gravedigger
Hopeajäsen
 
Viestit: 4729
Liittynyt: 19 Touko 2011, 21:54

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja Gravedigger » 08 Huhti 2014, 13:11

Viellä tästä sen verran että nämä jotka jatkaa aikuisenakin sairauden aiheuttajien kanssa sairasta suhdetta. Niin nämä ei tuu koskaan parempaan kuntoon. Se on aika traagista se.
The situation is changing like it or not
Avatar
Gravedigger
Hopeajäsen
 
Viestit: 4729
Liittynyt: 19 Touko 2011, 21:54

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja skitso » 08 Huhti 2014, 13:16

Gravedigger kirjoitti:En tiedä muiden skitsofreniasta , mut mulla ainakin oli lapsuus mistä ei voinut selvitä terveenä. Pitäskö mun nyt etsiä syitä jostain geeneistä kun asia on täysin selvä..

Sitä paitsi olen nähnyt miten tuhoisaa se on kun sairaat lapset jotka on jo aikuisia niin viellä "palvovat" vanhempiaan (sairauden aiheuttajia) ja tämä sairas suhde kestää niinkuan kun toinen osapuoli on haudassa :?


Kyllä minullakin oli ahdistushäiriöinen ja on-off masentunut äiti mikä on aivan takuulla vaikuttanut mitä olennaisimmin sairastumiseeni, tietysti. Jos on itse kovin ahdistusherkkä, ei ole helppoa ottaa vastaan, käsitellä ja sietää toisen ahdistusta ja kasvuongelmia mikä on vanhemman olennaisimpia tehtäviä. Omalla äidilläni oli kuppi yksinkertaisesti jo liian täynnä, ei siinä silloin enää toista kyetä näkemään tai auttamaan kuin vain osittain.

Ja aina löytyy niitäkin ketkä ovat selvinneet täysijärkisinä ihan kamalista kasvuoloista, yleensä silloin taustalla on poikkeuksellisen terve geeniperimä. Ymmärtäähään sen, että jos on geneettistä kuormaa ja siihen vielä puutteelliset kasvuolosuhteet niin kakku on aikalailla valmis.

Meidänkään suvussa ei ole "julkihulluja" pahemmin, on vain alkoholismia, eristäytyneisyyttä ja nuorena kuollutta. Äitini ei kuulu mihinkään edellä mainituista, hän oli vieläpä ihan töissä käyvä sinnittelijä jolla ulospäin kaikki ihan kohtuullisen hyvin. Ei sellaiset ahdistushäiriöt ym. persoonan ongelmat välity kuin läheisimmille, yleensä juurikin omille lapsille jotka estoitta vastaanottavat kaiken vuorovaikutuksen. Minulla on ehdottomasti ollut geneettinen haavoittuvuus ja olen siksi ollut stressille herkempi ja jatkuva stressitila johtaa psykoottisiin häiriöihin.
skitso
 

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja possu » 14 Maalis 2015, 21:13

Minulle sanottiin viimeksi, kun olin pitkällä sairaslomalla ja sitten pääsin siltä pois, että tietenkin olisit tarvinnut terapiaa, mutta kun ei ole resursseja.

En oikein tiedä mitä sellainen terapia sitten olisi.

Minusta on ihan turhaa syyllistää vanhempia lasten sairaudesta, elleivät lapset ole edelleen lapsia. Aikuisten lasten vanhempien syyllistäminen on hyödytöntä. Voi sanoa, että anteeksi, väärin tein. Auttaako se sitten jotain, ehkä jotain. Luultavasti tulee vain huono olo vanhemmillekin, jotka luultavasti ovat kuitenkin aikanaan parhaansa tehneet. En usko, että elämässä terveet ja pärjäävätkään ovat sellaisissa mahtavan parhaissa perheissä eläneet. Eikä se, että jollain menee huonosti ehkä olekaan se pahin asia. Niin kauan kuin vertaillaan, pitää olla niitäkin keillä menee huonommin. Se parantaa muitten elämänlaatua.
possu
 

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja joker » 14 Maalis 2015, 22:06

Minusta on ihan turhaa syyllistää vanhempia lasten sairaudesta, elleivät lapset ole edelleen lapsia. Aikuisten lasten vanhempien syyllistäminen on hyödytöntä. Voi sanoa, että anteeksi, väärin tein. Auttaako se sitten jotain, ehkä jotain. Luultavasti tulee vain huono olo vanhemmillekin, jotka luultavasti ovat kuitenkin aikanaan parhaansa tehneet


Siinä on kolme riviä pelkkää paskaa :roll:
joker
 

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja joker » 14 Maalis 2015, 22:44

Possu vissiin luulee että vanhemmat ei voi aiheuttaa mt-ongelmia ja että ei oo mitään hyötyä siittä että tietää mistä sairaus johtuu..

Joo nää mt-ongelmat näähän on ihan 100% sattumankauppaa ja vaan paskaa tuuria hoh hoijjaa :roll: :roll:
joker
 

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja Mort.icia » 17 Maalis 2015, 20:41

Miksi sä joker aina kirjoitat että "siittä". Kuulostat ihan Timo Soinilta.
Mort.icia
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 1782
Liittynyt: 05 Elo 2011, 18:13

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja joker » 17 Maalis 2015, 22:49

Kuulostat ihan Timo Soinilta.


Kiitos siinä on fiksu mies :)
joker
 

Re: Ei päivääkään terapiaa

ViestiKirjoittaja haller » 18 Maalis 2015, 01:24

Siittä-sana esiintyy ainakin hämäläismurteissa. Niiden vaikutteita on levinnyt muihinkin murteisiin.
T: päivystävä lingvistinne Haller :)
haller
 


Paluu Terapia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron