Traumaterapia

Traumaterapia

ViestiKirjoittaja Lumikki77 » 06 Syys 2013, 10:58

Olen nyt käynyt useammin psykologilla juttelemassa. Hän on myös soitellut ja kysellyt vointiani. Hän on ollut huolissaan. Uutta masennuslääkettä pitäisi aloittaa. Aina vain lisätään lääkkeitä. Nyt menee 5 eri lääkettä. Haluaisin selvitä mahdollisimman vähillä. Traumat ovat vaivanneet nyt. En koe jotenkin, että psykologin juttelut ovat riittäviä asioiden purkuun. Olen miettinyt, että voisinko mennä traumaterapiaan. Mutta olen käynyt yhden 10x sarjan, joka ei maksanut silloin minulle mitään.

Tiedättekö/ onko kokemuksia joutuisinko maksamaan itse seuraavista terapioista? Viimeisin traumaterapia ei tosin auttanut oikein, kun en silloin kyennyt käymään vaikeita asioita läpi. Olen aika huonossa kunnossa.. Sekavat ajatukset.
Lumikki77
 

Re: Traumaterapia

ViestiKirjoittaja kiinanruusu » 06 Syys 2013, 19:07

Toisaalta täytyisi olla vähän paremmassa kunnossa, että olisi hyötyä käydä traumaterapiassa. Sinun pitäisi ensin päästä parempaan kuntoon ihan vain vaikka juttelemalla niitä näitä psykologien kanssa. Eihän siitä sen kummempaa hyötyä ole kuin että tämä päivä hieman helpottuu. Traumaterapia kannattaisi aloittaa myöhemmin.
kiinanruusu
 

Re: Traumaterapia

ViestiKirjoittaja Lumikki77 » 08 Syys 2013, 11:34

Kiitos teille vastauksistanne.

Olette varmasti oikeassa. Niin, olen avohoidossa. Voisin huomenna kysellä psykologilta asiasta. Seuraava psykiatri aika on vasta kuukauden lopulla. En voi tällä hetkellä oikein hyvin kyllä.
Lumikki77
 

Re: Traumaterapia

ViestiKirjoittaja irvikissa » 09 Syys 2013, 08:12

Riippuu tietenkin myös siitä millä tavalla on huonossa kunnossa. Itse aloitin traumaterapian vajaa vuosi sitten, ja olin hyvin masentunut/ahdistunut/epävakaisessa tilassa. Omalla kohdallani ei kuitenkaan ollut esim. harhaisuutta, ja olen huonojenkin jaksojen läpi aina hoitanut asiani ja mennyt paikalle tapaamisiin, ja lisäksi raivoraitis. Hain Kelan kuntoutttavaa terapiaa ja sain sen nimenomaan trauma- ja kriisiterapeutille. Traumaterapian tarkoitus aluksi on nimenomaan vakauttaa tilannetta, eikä kaivellä lähtökohtaisesti vaikeita asioita mistä tulee sitten vaan huonompi olo kun ei ole vielä keinoja rauhoittaa itseään. Itse traumojen aktiivisempi käsittely tapahtuu myöhemmin. Lääkkeiden ei kuitenkaan ajatella olevan lähtökohtaisesti mikään ratkaisu, tosin itsekin joudun useampaa syömään, ainakin vielä. Vointini ei ole vajaan vuoden aikana hirveästi "parantunut" vielä, koska omassa elämässä on muita ikäviä puolia jotka syövät ns. terapian tehoja (taloudellinen pärjääminen), mutta siellä käyminen on kyllä tärkeimpiä asioita ikinä. Pelkkä puhuminen aiemmissa hoitosuhteissa ei ole kantanut kovin pitkälle, vaan traumatisoitumiseen liittyvä kehollinen puoli on paljon oleellisempi oman vointini suhteen. Osaan kyllä puhua hoitotahot vaikka suohon jos sille päälle satun. :mrgreen:

10 kertaa kestävä jakso kuulostaa kummalta. Käsittääkseni traumaterapian yksi oleellisimmista asioista on se että edetään rauhassa ja siksi siihen menee myös aikaa. Mutta ehkä näitä on erilaisia, niin kuin kaikkea muutakin maan ja taivaan väliltä.
irvikissa
 

Re: Traumaterapia

ViestiKirjoittaja Lumikki77 » 09 Syys 2013, 12:22

Kiitoksia verenpisara ja irvikissa.

Kauanko olet irvikissa käynyt nyt traumaterapiassa?

Niin, minulla tosiaan oli 10x sarja vain terapiaa. Minustakin käytiin siellä traumoja liian nopeasti läpi. Oksensin lähes jokaisen käynnin jälkeen. Jopa jo matkalla kotiin.
Kävin tänään nyt psykologilla. Hän sanoi traumaterapiasta, ettei se maksaisi minulle mitään. Sanoi, että voitaisi käydä alkumiitti esim. yhdessä (psykologi, traumaterapeutti ja minä). Mutta ei kuulemma aivan vielä, koska vointini pitäisi saada parempaan kuntoon.
Lumikki77
 

Re: Traumaterapia

ViestiKirjoittaja irvikissa » 10 Syys 2013, 19:57

No nyt vasta kuulostaakin kummalta, eihän traumoja noin voi käsitellä. :o Sen on täytynyt olla joku joka ei ymmärrä traumatisoitumisen dynamiikkaa lainkaan, eikä varmaan ole edes ollut traumaterapeutti. :? Jos ihminen on erittäin vaikeasti traumatisoitunut, voi olla että terapia on monen vuoden ajan vakauttamistyötä, ja joskus sen pidemmälle ei edes kannata mennä. Mulla on sellainen taipumus että oikein "pursuan" asioita, ja niitä tulee välillä siihen tahtiin että täytyy himmailla, eli toisin päin kuin joillain että pitää oikein ihmetellä mitä siellä pinnan alla piileekään. Olen itse asiassa opetellut nyt omassa elämässäni siihen, etten lähde liian vimmatusti purkamaan jotain syviä tunteita vaikkapa keskustelussa läheisen ihmisen kanssa, koska tiedän että siitä voi tulla liian kova "krapula", ja se taas huonontaa vointiani sen jälkeen roimasti. Säätely on kaikki kaikessa, koska traumojen yksi tyypillisin oire onkin se, että ihmisen itsesäätely ei toimi ollenkaan. Juuri sen vuoksi kaikki on niin vaikeaa ja usein kaoottista, eikä siihen soppaan pidä missään tapauksessa mennä lusikoimaan urakalla yhdenkään terapeutin joka ei ymmärrä mitä on tekemässä. :evil:

Ja niin, vastaus kysymykseen, olen käynyt kohta vuoden. Ja tuntuu että vasta alkuun ollaan päästy, mutta olen kyllä tyytyväinen.

Toivottavasti pääset terapiaan, ja sellaiseen että se oikeasti auttaa!
irvikissa
 

Re: Traumaterapia

ViestiKirjoittaja Lumikki77 » 15 Syys 2013, 17:12

Kiitos irvikissa vastauksesta.

Olen samaa mieltä kanssasi. Liian nopeaa etenemistä oli. Enkä tosiaan saanut apua aiemmista käynneistä. Paha olo vain tuli niin henkisesti kuin fyysisestikkin. Aloin nyt epäillä kuka mahtoi sörkkiä elämääni.. Joku juuri eläkkeelle pääsijä hän oli. Nyt ei ole enää työelämässä. En tiedä uskallanko kuinka suostua jatkossa tällaisiin "terapioihin".. Tuntuisin kuitenkin jotain apua tarvitsevani.

Hienoa, että sinun terapiasi on edennyt hyvin.
Lumikki77
 

Re: Traumaterapia

ViestiKirjoittaja jadie » 15 Syys 2013, 18:33

Terapeutti varmaan tehnyt virhearvion trauman syvyydestä/vaikeudesta. Jos meet uuteen terapiaan niin voit kertoa huonosta terapiakokemuksestasi ja uusi terapeutti osaa ottaa sen huomioon.
Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Joh. 3:16
jadie
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 2056
Liittynyt: 15 Tammi 2012, 20:45

Re: Traumaterapia

ViestiKirjoittaja Lumikki77 » 17 Syys 2013, 10:39

Kiitos jadie.

Voisin kertoa, jos vain uskaltaudun uuteen terapiaan.
Lumikki77
 

Re: Traumaterapia

ViestiKirjoittaja jadie » 18 Syys 2013, 22:27

Uskalla vain, sulle vain sattui aiemmin taitamaton terapeutti, useimmat tietää mitä tekee ja ymmärtää vakauttamisen tärkeyden. Tuo ensimmäinen terapiasi on varmaan aiheuttanut uudelleentraumatisoitumisen, mutta taitava terapeutti voi sinua tässäkin auttaa.
Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Joh. 3:16
jadie
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 2056
Liittynyt: 15 Tammi 2012, 20:45

Re: Traumaterapia

ViestiKirjoittaja irvikissa » 19 Syys 2013, 12:33

Samaa mieltä kuin jadie. Ja muista että sulla on lupa ja oikeus kysyä ennen terapoinnin varsinaista aloittamista kaikki mitä haluat tietää terapeutin koulutuksesta ja työskentelytavoista, erityisesti siitä mihin pyritään alussa kun kaikki on käsittelemättä ja ihminen on kaikkein alttein vahingolle. Jokaisen terapiassa käyvän pitäisi saada tietää mihin on ryhtymässä, ja nyt kun on yksi huono kokemus takana sulla, tiedät mihin et ainakaan halua ryhtyä. Pidä huolta siitä että susta pidetään huolta. :geek:
irvikissa
 

Re: Traumaterapia

ViestiKirjoittaja Lumikki77 » 19 Syys 2013, 17:33

Kiitos paljon teille jadie ja irvikissa rohkaisuista ja tiedoista.

Niin, terapeutti ei tainnut tietää mitä teki minulle. Voin vielä yrittää kysellä psyk. pkl:lla kuinka asiat etenisivät terapian suhteen.
Lumikki77
 

Re: Traumaterapia

ViestiKirjoittaja Lumikki77 » 12 Joulu 2013, 10:08

Minulla aloitettiin nyt sitten traumaterapia ja vakauttamisella aloitetaan. Toivottavasti terapeutti ei ole samantyylinen kuin aiempi oli. Ainakin vaikutti mukavalta näin alkajaisiksi. Raskasta on..
Lumikki77
 

Re: Traumaterapia

ViestiKirjoittaja ristok » 26 Tammi 2014, 21:38

Minulla on diagnosoitu dystymia, vaativa persoonallisuus, psykoosipiirteinen persoonallisuus, epävakaa persoonallisuus ja psykoottinen,vaikea-asteinen masennus toistuvana, sekä sosiaalisten tilanteiden pelko. Koko juttu on traumapohjainen, kuten monioireisuus yleensäkin.

Olen käynyt traumaterapiassa reilut kaksi vuotta, ja vajaa vuosi on jäljellä. Paljon on noussut pintaan ja putsattu pois keskustelun avulla.

Koen saaneeni terapiasta paljon apua, vaikkei se kroonistunutta masennus/ahdistustani kokonaan poista. Oli onni saada laaja-alainen terapeutti, joka pystyy kuuntelemaan hänelle outojakin asioita yrittämättä vääntää niitä tuttuun muotoon. Se on minulle tärkeää. Voin nyt huomattavasti paremmin kuin ennen terapiaa.
ristok
 

Re: Traumaterapia

ViestiKirjoittaja nari » 09 Helmi 2014, 09:57

Mä luen traumaterapiassa kirjaa Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttaminen (saa ainakin traumaterapiakeskuksesta). Hyvin silmiä avaava kirja vaikkei ihan niin helppolukuista kuin mainostaa olevansa. Traumaterapia on ollut käynnissä vuoden eikä ainakaan vielä ole tarvinut lähtä kaivelemaan syvällisempiä mutta ilmassa on lupaus jostain suuremmasta, ehkä tää on sitten se juttu joka toimii!
nari
 

Re: Traumaterapia

ViestiKirjoittaja Orthon » 24 Helmi 2014, 23:00

Mulla on epäilty ja eräs psykologi oli varma dissosiatiivisestä identiteettihäiriöstä. Ja kyllä jotakin kummallista on lapsuudessani tapahtunut ja minulle on muodostunut käsitykseksi, että kyseessä on seksuaalinen väkivalta ollessani aivan lapsi vielä. Kuitenkin olisin sitä mieltä, etteivät harhat ole peitemuistoja, vaan syvimmällä tasollani psyykettä saan ne itse aikaan ja kyse on tietystä strategiasta elämääni varten, mikä alkoi jo lapsena. Kyse voi olla siis itsesuggestiosta, mutta kyllä traumaakin on juuri tuon väkivallan vuoksi. Minulla ei ole minkäänlaista muistikuvaa väkivallasta, mutta syvin olemukseni on asiasta kertonut ja joitakin "aihetodisteita" on väkivallasta eli suoranaisia muistikuvia todisteina. Mutta näiden perusteella en voi väittää mitään todeksi traumasta. Eräs toinen psykologi sanoi, että jokin hyvin vakava asia näkyy olemuksessani ( en muista tarkkaan sanamuotoja ).
Totta sittenkin, tai sitten ei.
Orthon
Hopeajäsen
 
Viestit: 1867
Liittynyt: 08 Helmi 2014, 16:30


Paluu Terapia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron