Ajatuksia ystävyydestä

Yleistä keskustelua mielenterveysaiheista

Valvoja: eBeta

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Mort.icia » 12 Kesä 2015, 18:22

Juu kyllä kissa voi elää paljonkin kauemman kuin kymmenen vuotta. Meidän edellinen eli 15 vuotiaaksi. Nykyinen kissa on 14 ja hyvin hän vielä tuossa jaksaa kiinnostua kaikesta. Anopin miesystävällä oli kissa joka kuoli 23 vuotiaana rauhallisesti omaan puutarhaan. Moni kyllä haluaa ottaa vanhempiakin kissoja. Eläinsuojeluyhdistyksen kautta voi löytyä sijaiskoti ja sitten veilä lopullinenkin koti vanhallekin kissalle.
Mort.icia
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 1785
Liittynyt: 05 Elo 2011, 18:13

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Lette » 23 Kesä 2015, 10:53

Kuva

Kesän aforismi

Olet mikä olet ja sano mitä tunnet,
koska häiriintyvillä ei ole väliä ja
tärkeät ihmiset eivät pane pahakseen.
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3073
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Lette » 16 Heinä 2015, 12:02

Moni uskoo itkun helpottavan oloa. Asiaan vaikuttaa itkun syy sekä se,
kenen edessä kyyneleitään vuodattaa. Läheisen ystävän kanssa itkeminen
auttaa. Jos itkuaan joutuu häpeämään eikä saa tilanteessa ymmärrystä
ja tukea, olo ei itkemälä parane. Luotettava ystävä on arvokas lahja.
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3073
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Punahilkka » 29 Heinä 2015, 16:13

Luin tämän ketjun viestit vasta nyt.

Jos ei syystä tai toisesta pysty hoitamaan lemmikkieläintä, jonka on itse alun perin ottanut tai joka on itselle jotain kautta päätynyt mutta ei voi sitä pitää ja hoitaa, on ehdottomasti velvollisuus yrittää löytää eläimelle uusi koti tai luovuttaa eläin eläinsuojeluyhdistykseen, joka etsii lemmikille uuden, hyvän kodin. Täysin terveen lemmikin vieminen eläinlääkäriin lopetettavaksi on todella itsekäs, ajattelematon, vastuuton ja julma teko. Eläin ei ole eloton esine, josta voi luopua tuosta vain.

10-vuotias kissa voisi hyvässä lykyssä elää vielä toiset 10 vuotta.
Punahilkka
 

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Lette » 30 Heinä 2015, 10:36

Punahilkka, vastauksesi kertoo itsestäsi. Tein äitini tahdon mukaan,
jota kunnioitin. Elämä jatkuu materialistisen kuoleman jälkeen.
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3073
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Punahilkka » 30 Heinä 2015, 10:58

Lette kirjoitti:Punahilkka, vastauksesi kertoo itsestäsi. Tein äitini tahdon mukaan,
jota kunnioitin. Elämä jatkuu materialistisen kuoleman jälkeen.


Ahaa... Sinun äitisi siis halusi, että hänen rakas, täysin terve lemmikkinsä ennemmin viedään lopetettavaksi kuin etsitään sille uusi koti, jossa se saa jatkaa elämäänsä? Ja sinä teit vain työtä käskettyä?

Jos (sinun mielestäsi, ilmeisesti) kissojenkin "elämä jatkuu materialistisen kuoleman jälkeen", eikö tämä siis tarkoita, että kissoillakin, ei vain ihmisillä, on tuollaisen ajattelun mukaan sielu? Millä tavalla tuollaisessa ajattelussa olentoja, joilla on sielu, tulee kohdella, mikä niiden arvo on ja mikä niiden elämän ja hengen arvo on?
Punahilkka
 

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Kuusenoksa » 05 Elo 2015, 12:49

Ei pidä tuomita kenenkään luopumisratkaisua !! Koti-
eläimestä luopuminen voi olla hyvinkin rankkaa.

Lemmikkieläimeen kiintyy ja siitä tulee perheenjäsen, ystävä.
Ihminen voi saada eläimestä allergiaa, koti saattaa olla kovin ahdas,
sairastelu, muutto muualle hankaloittaa eläimen sijoittamista, pitkä matka
esim. ulkomaille voi olla esteenä kotieläimen pitämiselle. Eivät ne eläin-
suojeluyhdistyksen vastaanottotilat ole kovin kummoisia, pieniä ovat
ja niissä on meluisaa, kärsimystä eläimille, jos niissä täytyy asua kauan
aikaa. Joku eläinten ystävä voi kyllä löytää sieltä lemmikin itselleen.

Kaupunkiasunnoissa eivät kaikki eläimet viihdy, maaseudulla niillä voisi
olla helpompi olla, kun pääsevät usein ulkoilemaan. Eläimistä tulee
ottaa vastuuta ja tehdä ratkaisu niiden parhaaksi. Herkkä tunne-elämä on
ominaista eläimille, ne surevat ja iloitsevat siinä missä ihmisetkin.
Eivätkä eläimet ole kovin pitkäaikäisiä ihmiseen verrattuna. Kyllä niitä tulee
ikävä johtui luopuminen sitten mistä tahansa syystä.
Kuusenoksa
 

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Lette » 20 Elo 2015, 12:23

Ystäväni Ulla kertoi oman kissansa käyneen luonaan pari vuotta sen kuoleman jälkeen.
Kissa hyppäsi hänen viereensä istumaan. Ulla katsoi kissaa, mutta menetti vähän ajan kuluttua näköyhteyden siihen. Tämä tapahtui kahtena perättäisenä päivänä. Ulla kertoi muulloinkin aistivansa kissan läsnäolon. Tapaus kertoo ihmisen ja eläimen välisetä rakkaudesta, joka jatkuu materialisen kuoleman jälkeenkin.
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3073
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Jill » 28 Elo 2015, 18:25

Ystävä on sellainen, joka pitää sinusta myös silloin, kun olet töpeksinyt tai näyttänyt huonot puolesi, eli ystävä on ystävä myös huonoina hetkinäsi. Tämä on klisee, mutta halusin kirjoittaa sen nyt tähän.
Jill
 

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja elollinen » 28 Elo 2015, 18:56

Niin, toisin sanoen, kaikki haluavat olla ystäviäsi, kun sinulla menee hyvin, tosiystävä on sitä varsinkin silloin, kun sinulla ei mene niin hyvin...
"Pitäisi olla tikka. Saisi elantonsa takomalla päätään puuhun.:)"
Avatar
elollinen
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 2807
Liittynyt: 30 Elo 2011, 15:36

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Lette » 29 Elo 2015, 14:34

Ystävyyden merkitys ihmiselämässä Aristoteleen mukaan (S. 384 eKr., Stageira, Kreikka)

Aristoteleen mukaan ystävyys kuuluu kaikkein tärkeimpiin asioihin elämässä. Ystävyys on sekä
luonteenhyve että hyveellistä. Hyveellisen elämän avulla saavutettava onnellisuus on Aristoteleen teleologisen näkemyksen puitteissa ihmiselämän päämäärä, ja ystävyys liittyy keskeisesti sen tavoitteluun. Kaikki ihmiset tarvitsevat ystäviä; ilman ystävyyssuhteita elämämme ei ole onnellista.

Tarvitsemme ystäviä voidaksemme toimia hyveen mukaisesti. Hyvät tekomme kohdistuvat
parhaimmillaan juuri ystäviimme, ja aito ystävyyssuhde perustuu pikemmin ystävyyden
osoittamiseen kuin sen vastaanottamiseen. Ystävien hyve näyttäisikin olevan juuri ystävien
rakastaminen ja rakkauden osoittaminen. Pidämme ystäviämme hyvinä ja jaloina ihmisinä ja
tahdomme heille vain hyvää. Aristoteles määrittelee ystävyyden vastavuoroiseksi hyvän
tahtomiseksi toiselle, joka on sekä kummankin ystävyyssuhteen osapuolen tiedostamaa että
julkisesti ilmaistua eroten siten silkasta hyväntahtoisuudesta, joka voi kohdistua myös
tuntemattomiin. Hyväntahtoisuus on siis ystävyyden kannalta välttämätöntä...


VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, VALINTAKOE, KESÄ 2006,
KÄYTÄNNÖLLISEN FILOSOFIAN ARVOSTELUPERUSTEET
Käytännöllinen filosofia: kirjallisuuskoe.
Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka (NE)
Viimeksi muokannut Lette päivämäärä 09 Marras 2015, 18:32, muokattu yhteensä 1 kerran
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3073
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Lette » 09 Marras 2015, 18:28

Sokrates: Ystävyyden liturgia

Hyvä ystävä on solidaarinen vaikeina hetkinä, mutta ennen kaikkea innokas ilon hetkinä.
Mikään muu muoto yhdessäolosta ei ole ylevämpi kuin ystävien välinen, mutta ainoastaan hän, joka luopuu pinnallisuudesta ihmissuhteissa, voi olla tosi ystäväsi.
Jos eristäytyy ja välttää ystävyyttä kuten myös inhimillisiä suhteita, voi olla vain vähäiseksi avuksi pyrittäessä aikaansaamaan parannuksia yhteiskunnassamme.
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3073
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Lette » 16 Marras 2015, 12:38

Yksi ystävä elämässä riittää; kaksi on jo paljon; kolme tuskin mahdollista.
Ystävyys edellyttää tiettyä elämänpolkujen samansuuntaisuutta,
ajatusten yhteyttä, päämäärien kilpailua. Henry Brook Adams

Kuva
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3073
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja joker » 17 Marras 2015, 00:06

40-vuoden aikana mulla ei ole ollut yhtää todellista ystävää.. Kaikki on aina tulleet ja menneet ..Suuriosa on osoittautunut raukkamaisiksi..Yks oli todella hankala ihminen siittä oli hyvä päästä eroon.. Naisiakin on ollut jonkin verran ystävinä ne ei toimi koskaan.. Siinä käy vaan vituttaan kun ne pitää jonain veljenä ja mua kiinnostais suoraan sanoen vähän muut asiat kun on vastakainen sukupuoli kyseessä..
joker
 

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Jill » 17 Marras 2015, 16:47

Mulla on vain muutama ystävä.
Jill
 

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja joker » 17 Marras 2015, 16:58

Jill kirjoitti:Mulla on vain muutama ystävä.


Miten niin vain..Sehän on hyvin ei sitä enempää tarvikkaan..Esim mulla ei oo yhtään.
joker
 

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Mort.icia » 17 Marras 2015, 17:11

Mulla on tuttavia vaikka millä mitalla. Työn kautta ja muutenkin. Mutta "päästän lähelleni" vain muutaman luottoystävän. Se riittää minulle. En osaa luontevasti ja sosiaalisesti pitää isoa ystäväpiiriä toisin kuin mieheni ,jolla on paljon ystäviä. Hän luottaa ihmisiin eri tavalla kuin minä joka olen aika varautunut. Mutta tosiystäville olenkin sitten lojaali ja uskollinen.
Mort.icia
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 1785
Liittynyt: 05 Elo 2011, 18:13

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Varpu1 » 17 Marras 2015, 22:59

Ystävän ja tuttavan ero on melkoinen. Tuttavan kanssa jutellaan ja käydään
yhdessä jossain tapahtumassa, syömässä tai kylässä. Ystävä on todellakin
enemmän kuin tuttava; luotettava ihminen, jolle voi uskoutua, jolta voi
kysyä neuvoa pulmatilanteeseen pelkäämättä, että salaisuudet paljastuvat.
Ystävän seurassa ei tarvitse jännittää, päteä, teeskennellä. Ystävyydessä on
vakautta, kestävyyttä, luontevuutta, hengenheimolaisuutta ja hyvää
vuorovaikutusta. - Meitä on moneksi, monenlaisia siis.

On ikävää, jos ystävään pettyy, jos hän ei olekaan sellainen kuin uskoi.
Uusia ystäviä löytyy kyllä, aluksi kannattaa tunnustella ja kokeilla
onko yhteinen sävel tallessa, kiinnostus samankaltaisiin asioihin ja ajatteluun
sekä siihen, että viihtyy ystävän kanssa ja luottaa häneen.
Varpu1
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 196
Liittynyt: 17 Marras 2015, 22:22

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Lette » 18 Marras 2015, 11:30

Jill kirjoitti:Ystävä on sellainen, joka pitää sinusta myös silloin, kun olet töpeksinyt tai näyttänyt huonot puolesi, eli ystävä on ystävä myös huonoina hetkinäsi. Tämä on klisee, mutta halusin kirjoittaa sen nyt tähän.


Sanoit arvokkaan asian ystävyydestä, mutta muutit sen kliseeksi. Näyttää siltä, että
et luota sisäisiin aistimuksiisi. Aistimukset juuri luovat itsetuntoa.
Itsetunto tulee sisimmästämme, ei ulkoapäin, muista ihmisistä kuten usein luullaan.
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3073
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Lette » 19 Marras 2015, 13:22

Jotta voisi olla ystävä toiselle, on lähtökohtaisesti suhtauduttava ystävällisesti itseensä. Paheelliset ihmiset eivät suhtaudu saati kohtele edes itseään hyvin, ja he jäävätkin usein ilman todellisia ystävyyssuhteita. Hyveellinen ihminen sen sijaan uskoo sekä itseensä että ihmisiin, etsii ja lopulta löytääkin aitoa ystävyyttä. (MacIntyre, A.)
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3073
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Lette » 24 Marras 2015, 17:04

Kuva

Tärkeä näkökulma toisten auttamisessa. Luokkatoverini on psykologi, joka sanoi
käyvänsä jatkuvasti työnohjauksessa, jota jaksaisi tehdä työtään.
Hoitotyöntekijöiden uupuminen on tunnettu asia yhteiskunnassa. Myös perheenäidit
ovat uupuneita, koska ansiotyö yhdistettynä lasten kasvatukseen vaatii voimia.

Ystävällinen suhtautuminen kanssaihmisiin rakentaa siltaa yhteistoimintaan.
Viimeksi muokannut Lette päivämäärä 28 Marras 2015, 15:46, muokattu yhteensä 1 kerran
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3073
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Varpu1 » 27 Marras 2015, 17:45

Voiko yksi ihminen auttaa kaikkia. Mahdottomuushan se on.
Suhteetonta, käsittämätöntä. Ehka joku rauhantekijä, rauhan-
aktivisti voi jollakin tapaa auttaa ihmiskuntaa ja maailmaa.
Tai joku hyväntekijä, jolla on kapasiteettia suuriin tekoihin,
yleisen ajattelutavan muuttamiseen ja kansan valistamiseen.
Varpu1
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 196
Liittynyt: 17 Marras 2015, 22:22

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Varpu1 » 28 Marras 2015, 22:04

Tietenkin yksittäistä ihmistä, joka melkein kaatuu työtaakkansa alle,
voi auttaa monellakin tavalla lähimmäisenä. Apu se on pienikin apu.
Voi tehdä pieniä palveluksia esim. kotitöissä tai lastenhoidossa.

Työnantajat kyllä "piiskaavat" työntekijöitä joskus yli sallitun rajan,
työtahti on kova, vastuuta on paljon eikä lomia juuri anneta.
Aika vaikeata on kiireen keskellä ruveta peräämään oikeuksiaan
ja vaatimaan helpotusta työn paljouteen. Ei uskalletakaan, kun
pelätään potkuja työpaikasta tai muuta painostusta.
Varpu1
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 196
Liittynyt: 17 Marras 2015, 22:22

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Lette » 03 Joulu 2015, 15:29

ylättävät ystävykset

Kuva


Todellinen ystävyys ei tunne rajoja, ja muutkin kuin vain ihmiset tarvitsevat ystävää. Yllättävät ystävykset kertoo toinen toistaan hellyttävämpiä tarinoita eläimistä, jotka lajieroistaan huolimatta tukeutuvat toisiinsa ja nauttivat siitä lämmöstä, läheisyydestä ja luottamuksesta, jota vain tosi ystävä voi toiselle antaa.

http://www.siltalapublishing.fi/assets/ ... 39dbff.jpg
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3073
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

Re: Ajatuksia ystävyydestä

ViestiKirjoittaja Lette » 10 Joulu 2015, 10:46

Ystävyyseläimet

Ystävyyssuhteita eläinten eri lajien välillä.

http://www.videoman.gr/fi/40692
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3073
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

EdellinenSeuraava

Paluu Yleistä mielenterveydestä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa