Itsetuntemuksesta ja itseluottamuksesta

Kaikenlaista keskustelua muista kuin mielenterveysaiheista

Valvoja: Reinikainen

Itsetuntemuksesta ja itseluottamuksesta

ViestiKirjoittaja Lette » 16 Elo 2016, 12:21

Lette 14.01.2015 17:32
Ihminen, jolla on hyvä itsetuntemus tiedostaa itseään, ajatusratojaan, arvojaan,
tunteitaan ja tarkoituksiaan. Tältä pohjalta hän tietää miten reagoi ja toimii.

Huono itseluottamus on oire siitä, ettei ihminen luota tai ei voi luottaa sisimpäänsä.
Hänen sisäisissä toimintatavoissaan on jotain sellaista, johon ei pidäkään luottaa.
Huono itseluottamus aiheutuu esim. seuraavista opituista asenteista, joita henkilö
ei itsessään selkeästi havaitse:

- vaativuus, ankaruus ja tuomitsevuus omia puutteita ja ongelmia kohtaan, itsensä idealisointi se, että kuvittelee itsensä parempana kuin on

- tapa idealisoida muita, ympäristöä ja yhteiskuntaa, eläminen epätodellisuudessa, jopa fantasiamaailmassa, joka voi olla täynnä kielteisiä uhkakuvia tai kaunisteltuja unelmia

- itsekeskeisyys, vaatimukset, että olisi tietynlainen, luulo että on huomion keskipisteenä, itsetarkkailu, joten yhteys todellisuuteen katoaa

- itseään kieltävät ja jatkuvasti kritisoivat ajatusradat, omien kykyjen ja suoritusten vähättely, elämän mahdollisuuksien torjuminen, kateus ja tuhoavuus

- invertiiviset arvot (esim. rakkaudellisuus on heikkoutta, aggressiivisuus on voimaa, raha ja valta ovat tärkeämpiä kuin inhimilliset arvot, vastuu on raskasta ja
rajoittavaa...)

Tiedostamalla näitä patologisia tarkoitusperiään, ajatus- ja tunneratojaan, ihminen voi pyrkiä toiminaan niiden vastaisesti. Toimimalla päättäväisesti voi purkaa ja korjata kielteisiä taipumuksiaan ja rutiinejaan. Tämän itsekuria ja nöyryyttä edellyttävän ponnistuksen avulla hän kehittyy, voi paremmin ja oppii luottamaan omaan sisimpäänsä.
Tässä saattaa olla apua kannustavasta ystävästä tai terapeutista.


Lette 14.01.2015 17:53
Paras apu omien vahingollisten asenteiden tiedostamisessa ja niiden hallitsemisessa on itselle nauramisen taito. Anja Niemelä kirjassaan Peilikuvasi valehtelee.

joker 15.01.2015 01:28
Onko nää sun omia ajatuksia vai kopsailetko vaan viisaampien juttuja?

Lette 15.01.2015 11:26
Itsetunnon heikkoutta voidaan pitää tavallisena ja lisäksi lievänä ongelmana. Jokaisella ihmisellä on ollut jossain elämän vaiheessa siitä kokemusta.
Se voi olla epävarmuuden tai ujouden tuntemusta, halua vetäytyä pois muiden seurasta. Se voi olla tavallista voimakkaampaa sulkeutuneisuuden tunnetta tai pelkoa ja ahdistusta uusia tilanteita kohtaan.

Itse olen ollut aikanaan terpiassa ja saanut asiasta arvokasta tietoa. Toivon kekustelua aiheesta!

Lette 15.01.2015 14:36
Kuulee sanottavan; "kun olen masentunut, otan kaiken negatiivisen itseeni".

Itse asiassa asia on päinvastoin. Ihminen on masentunut siksi, että imee negatiivisia asioita, negatiivista energiaa ympäriltään. Hän keskittyy yksipuolisesti siihen, mikä on kielteistä. Hän liioittelee sen merkitystä ja kasvattaa sitä sisällään ajatusrakennelmillaan, ajatusimpulssillaan. Näin lisäämme huonoa itsetuntoa.

frost 15.01.2015 23:37
Kiitos Lette hyvistä ajatuksista!

elollinen 16.01.2015 00:06
Lette kirjoitti:Kuulee sanottavan: "kun olen masentunut, otan kaiken negatiivisen itseeni".

Itse asiassa asia on päinvastoin. Ihminen on masentunut siksi, että imee negatiivisia asioita, negatiivista energiaa ympäriltään. Hän keskittyy yksipuolisesti siihen, mikä on kielteistä. Hän liioittelee sen merkitystä ja kasvattaa sitä sisällään ajatusrakennelmillaan, ajatusimpulssillaan. Näin lisäämme huonoa itsetuntoa.


Vaikea tuossa on sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus. Kun on masentunut, keskittyy negatiivisuuteen ja kun keskittyy negatiivisuuteen on masentunut. Kumpi sitten aiheuttaa kumpaa?

Golddigger 16.01.2015 20:34
Lette kirjoitti:Itse olen ollut aikanaan terpiassa ja saanut asiasta arvokasta tietoa. Toivon kekustelua aiheesta!


No paha näihin on mitään vastaan sanoa, samaa mieltä minäkin olen. Sulla on hyviä juttuja yleensä, luen ne aina läpi. Kannattaa kuitenkin välttää putoamasta liian optimistesiksi. Lue vaihteeksi jotain "negatiivista" kirjallisuutta, Niecheä jne.

Laulupuu 17.01.2015 15:47
Itsetuntemuksesta voisi keskustella paljon, se on kiintoisa aihe.
Myös yllättävän vaikea. "Tunne itsesi", sanoi Sokrates aikanaan.

Egon ja mielen kanssa tässä on eletty ja kuljettu kuka mitenkin
kauan, siis elinikänsä, mutta sanotaanhan niinkin, että ihminen
tiedostaa vain osan itsestään, piilotajunta, tiedostamaton osa
on suurempi kuin tiedostettu. Ihmisillä on ns. pimeät puolensa,
varjonsa, jotka voivat aiheuttaa hankaluuksia. On pelkoja,
hölmöjä tekoja, käsittämätöntä suhtautumista, vääriä luuloja,
outoja ajatuksia, pakkomielteitä jne.

Päällisin puolin ihminen hallitsee ja tuntee itsensä. Jos haluaa
tehdä syvempää tuttavuutta sisimpäänsä, voi ryhtyä sitä
analysoimaan, mikäli huomaa häiritseviä piirteitä itsessään.
Terapeutteja on ja ystäviensä kanssa voi myös keskustella.
Vahva ja rehellinen luonne on varmaan jokaisen ihanne.

Jim 17.01.2015 22:06
Laulupuu kirjoitti:Egon ja mielen...


Ego on kokonaan illuusio. Ego ajattelee ja toimii ainoastaan omien mielihalujensa mukaan ja kilpailee kaikkien kanssa kaikesta.
Seuraavassa näkemykseni (trikotomistisesta) antropologiasta:
-Henki (pneuma), sydän tai sisäinen ihminen. Hengen alueeseen kuuluvat itsetajuisuus, usko, omatunto.
-Sielu (psyche), jossa kolme osaa: ajatus, tahto, tunne.
-Ruumis (soma), jossa viisi aistia.
Jokainen näistä voidaan vielä jakaa taipumuksensa (aineelliseen tai henkiseen) mukaan kahteen. Luonnollinen ihminen (egoistinen "minä") on suuntautunut aineelliseen. Mieli (nous) on kuvaannolisesti ilmaisten sielun ja hengen välissä. Mieli käsittää (noeettisesti) hengen. Mieltä kutsutaan myös ymmärrykseksi. Näin ollen mielettömyyden voitaisiin sanoa olevan toimintaa ilman ymmärrystä. Mieli-alkuiset sanat ovat yleisiä, kuten mielisairas.

Tällainen pieni ja sekava pohdinta lauantai-illan iloksi

possu 18.01.2015 17:55
Enpä tiedä, minä olen huomannut, että usein omasta mielestään hyvin itsensä tuntevat ovat usein mielestään parempia kuin muut ja ajattelevat, että muiden pitäisi olla enemmän heidän kaltaisiaan. Minusta yleensä tällainen itsetuntemus on melkoista itsepetosta ja sitten ihmiset ovat kauhean kummissaan, kun tekevätkin kaikenlaista, mitä eivät osanneet lainkaan kuvitella, koska oli niin ruusuinen käsitys itsestään ja selittelevät, että eihän tämä ollut lainkaan heidän kaltaistaan.

En sitten tiedä. Myös kun ihminen vanhenee, hän saattaakin muuttua vallan erilaiseksi. Onko se sitten enemmän tai vähemmän oikea itse, joka sieltä kurkkaa, kun pintasilo on hävinnyt, en tiedä.

Laulupuu 19.01.2015 14:10
Näinkin on, että ihmisellä saattaa olla suuri itseluottamus, oman arvon
tunto. Tämä ei ole välttämättä sama asia kuin itsetuntemus, jossa
huomioidaan myös omat epäonnistumiset ja mokat. Myös ajoittainen
tyytymättömyys itseen, huonommuuden tunteet, harmi siitä, että on
joskus loukannut tai kohdellut jotakuta kaltoin, laajentaa itsetuntemusta,
kun on huomannut toimineensa toisin kuin on halunnut tai tarkoittanut.

Kovin itsetietoiset ihmiset karkoittavat ystävät läheltään, he jotenkin
ärsyttävät ja vaikuttavat turhan tärkeiltä, ovat ylpeitä. Kukaan ei selviä
elämästä kolhuitta, sen saavat kokea nämä "muita paremmat ihmisetkin."
He saavat myös palautetta ylimielisyydestään lähellään olevilta.

Itsetuntemus ei ole aina vakio, joskus ei ollenkaan ymmärrä itseään ja
toisinaan osuu naulan kantaan päätelmissään. Psyyke elää arkielämässä
mukana ja reagoi tapahtumiin ja erilaisiin persoonallisuuksiin.

Plom 19.01.2015 17:20
Kun rakastaa itseään ehdottomasti, antaa itselleen anteeksi ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, ( päivittäin) , pääsee aika paljon helpommalla elämässään. Nämä siis lausutaan ääneen, niihin uskoen.

joker 19.01.2015 19:24
Plom kirjoitti:Kun rakastaa itseään ehdottomasti, antaa itselleen anteeksi ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, ( päivittäin) , pääsee aika paljon helpommalla elämässään. Nämä siis lausutaan ääneen, niihin uskoen.


Ei sitä tarvi mitään hokemaa..Pitäs olla itsestään selviä asioita..Ymmärrän kyllä sen toisenkin puolen että hankala on itseä hyväksyä jos vaikka on mässännyt luonteen heikkouttaa kauheat ylipainot.. Ei mitenkään tuomitsevasti mutta ylipainoinen mt-kuntoutuja näyttää olevan enemmän sääntö kun poikkeus..

BumGeek 19.01.2015 20:15
Entä jos on kaksinaamainen paska tai psykopaatti, niin pitääkö silloin rakastaa itseään?

possu 19.01.2015 20:26
Bumgeek, pitää.

Voi myös ajatella, että entiset tekoni olivat vääriä ja muutan käytöstäni? Itse tiedän oikeasti monta ihmistä jotka ovat muuttuneet käytökseltään täysin. Tuskin heidän persoonallisuutensa on kuitenkaan toiseksi muuttunut, vaan ehkä itsetuntemus parantunut ja sitä myöden asenne toisiin ja itseen.

Jos päättää, että olen paska, ei oikeastaan paljon jää vaihtoehtoja, paitsi tappaa itsensä. Jos miettii, että olinpa tyhmä ja käyttäydyin väärin, voi muuttua. Ilahduttaa itseään ja muita.

BumGeek 19.01.2015 20:39
possu kirjoitti:Bumgeek, pitää.

Voi myös ajatella, että entiset tekoni olivat vääriä ja muutan käytöstäni? Itse tiedän oikeasti monta ihmistä jotka ovat muuttuneet käytökseltään täysin.

Tunnet paljon psykopaatteja, jotka on muuttuneet? Vau.
possu kirjoitti:Jos päättää, että olen paska, ei oikeastaan paljon jää vaihtoehtoja, paitsi tappaa itsensä.

Eli mun pitäisi tappaa itseni?

BumGeek 19.01.2015 20:41
Sitä mieltä oon, että jotkut on paskoja. Ite nyt harvoin teen mitään tosi väärin.

BumGeek 19.01.2015 20:44
Ja mitä vittua se tarkoittaa, että rakastaa itseään? En tajua miten joku sellaista edes osaa. Ai että ansaitsee parempaa ja palkitsee itseään? Maailma ei toimi sillä tavalla.

joker 19.01.2015 20:49
Ei kai se muuta tarkoita kun että tykkää itsestä ja arvostaa itseään.Pitää luonteenpiirteistään ja sallii itselle myös heikoudet jos niitä on. Myös itseään on hyvä arvostaa ja toimia sen mukaan mikä on itselle parhaaksi eikä päin vastoin..

joker 19.01.2015 21:03
hminen, jolla on hyvä itsetuntemus tiedostaa itseään, ajatusratojaan, arvojaan,
tunteitaan ja tarkoituksiaan. Tältä pohjalta hän tietää miten reagoi ja toimii.

Huono itseluottamus on oire siitä, ettei ihminen luota tai ei voi luottaa sisimpäänsä.
Hänen sisäisissä toimintatavoissaan on jotain sellaista, johon ei pidäkään luottaa.
Huono itseluottamus aiheutuu esim. seuraavista opituista asenteista, joita henkilö
ei itsessään selkeästi havaitse:

- vaativuus, ankaruus ja tuomitsevuus omia puutteita ja ongelmia kohtaan, itsensä idealisointi se, että kuvittelee itsensä parempana kuin on

- tapa idealisoida muita, ympäristöä ja yhteiskuntaa, eläminen epätodellisuudessa, jopa fantasiamaailmassa, joka voi olla täynnä kielteisiä uhkakuvia tai kaunisteltuja unelmia

- itsekeskeisyys, vaatimukset, että olisi tietynlainen, luulo että on huomion keskipisteenä, itsetarkkailu, joten yhteys todellisuuteen katoaa

- itseään kieltävät ja jatkuvasti kritisoivat ajatusradat, omien kykyjen ja suoritusten vähättely, elämän mahdollisuuksien torjuminen, kateus ja tuhoavuus

- invertiiviset arvot (esim. rakkaudellisuus on heikkoutta, aggressiivisuus on voimaa, raha ja valta ovat tärkeämpiä kuin inhimilliset arvot, vastuu on raskasta ja
rajoittavaa...)



Hyviä asioita ihmisessä ( ja nää perustuu opittuun elämään eikä luettuun kirjallisuuteen) Vaativuus, ankaruus .. Ilman näitä ei voi kasvaa ihmisenä..

Itsekeskeisyys , itsetarkailu( kohtuulisissa määrin ) on vain hyviä asioita..

Vähän agressiivisuutta tarvii elämässä muuten on vain muiden potkittavana käytänössä koko elämän..Aina löytyy ihmisiä mitkä on tän ketjun aloittajan kuvailemia rakkauteen luotavia, vastuuta pakoilevia, suoraan sanoen heikkotahtoisia ihmis parkoja..Jotka on muiden ihmisten potkittavana ja alistettuna tarhasta- vanhainkotiin..

Muutenkin elämänohjeet kannattaa itseoppia eikä lukea mistään..Ei ne itselle sovi ne on muiden ihmisten mielipiteitä jotka perustuu yleensä taas edellisten kirjoittamaan sanaa..

possu 19.01.2015 21:50
BumGeek kirjoitti:Mahdollisuus mihin? Mistä höpiset. Miten itselleen annetaan mahdollisuus? Mitä se tarkoittaa? Tä. Hä.


No siihen muutokseen, elämään, iloon ja kaikkeen. Miksi itse ajattelet, että sinä muka olet jotenkin "paska", kuten itse asian ilmaiset? En usko lainkaan, että olet, koska esimerkiksi mietit tällaisia asioita ja pohdit itseäsi. Ei kukaan "paska"ihminen tuollaisia mieti edes.

BumGeek 19.01.2015 22:00
Suhteellisen turha ainakin. Mut on ihmisiä, joita vihaan enemmän, kuin itseäni. Kysymykseni lähinnä on, että antaako itse tolle kaikelle mahdollisuuden, vai onko se elämä, joka sen mahdollisuuden antaa?

possu 19.01.2015 22:29
BumGeek kirjoitti:
possu kirjoitti:Bumgeek, pitää.

Voi myös ajatella, että entiset tekoni olivat vääriä ja muutan käytöstäni? Itse tiedän oikeasti monta ihmistä jotka ovat muuttuneet käytökseltään täysin.

Tunnet paljon psykopaatteja, jotka on muuttuneet? Vau.
possu kirjoitti:Jos päättää, että olen paska, ei oikeastaan paljon jää vaihtoehtoja, paitsi tappaa itsensä.

Eli mun pitäisi tappaa itseni?



Se on totta, että varmaan nämä muuttuneet henkilöt ovat olleetkin psykopaateiksi luokiteltuja. Mutta he ovat oikeasti muuttuneet. Tai ainakin ovat muuttaneet käytöstään, mikä on helpottanut heidän ja muidenkin elämää.

Ei todellakaan mielestäni sinun pitäisi tappaa itseäsi, vaan suhtautua itseesi lempeämmin. Meidän suvussa on moni tappanut itsensä. Siitä ei ole nähdäkseni seurannut koskaan mitään hyvää.

Maailma ei ole parempi paikka ilman sinua. Anna itsellesi mahdollisuus.

BumGeek 19.01.2015 22:45
possu kirjoitti:Mutta he ovat oikeasti muuttuneet. Tai ainakin ovat muuttaneet käytöstään, mikä on helpottanut heidän ja muidenkin elämää.

Jos kyseessä on ihminen, joka ei myönnä omia mokiaan, niin ei ne mitään käytöstään muuta. Tämmöisiä ihmisiä oon kohdannut ihan liikaa. Mä tiedän että uskot ihmisiin, mutta itse oon tavannut niin kieroja paskoja, että tekee mieli kuristaa.
possu kirjoitti:Ei todellakaan mielestäni sinun pitäisi tappaa itseäsi, vaan suhtautua itseesi lempeämmin. Meidän suvussa on moni tappanut itsensä. Siitä ei ole nähdäkseni seurannut koskaan mitään hyvää. Maailma ei ole parempi paikka ilman sinua. Anna itsellesi mahdollisuus.

Mahdollisuus mihin? Mistä höpiset. Miten itselleen annetaan mahdollisuus? Mitä se tarkoittaa? Tä. Hä.

Lette 20.01.2015 10:25
BumGeek kirjoitti:Entä jos on kaksinaamainen paska tai psykopaatti, niin pitääkö silloin rakastaa itseään?


Kyllä, ihminen on aina rakkauden arvoinen. Rakkautta on itsensä hyväksyminen virheellisenä olentona. Vaati nöyryyttä katsoa virheitään ja puutteitaan, mutta se on ainoa keino päästä tasapainoon itsensä kanssa. Eli, ihmisen tulee kunnioittaa itseään myös virheellisenä olentona.

Plom 20.01.2015 16:51
Oikein Lette , juuri niin totesin aikaisemmin, mutta taas heti torpattiin näkemykseni kuten täällä tavallista on.

Lette 21.01.2015 12:43
Ihmisen itseluottamuksen pohja luodaan lapsuudessa. Suomessa kasvatus on ollut lasta alistavaa, poikkeuksia on tietenkin olemassa.
Oma lapsuuteni oli tosi ankea. Isäni oli alkoholisti, joka tuhlasi omaisuutemme, eikä äitini kyennyt antamaan palautetta. Olen varma, että äitni rakasti minua, mutta tunteita näytettiin niukasti. Hän auttoi minua taloudellisesti, että pystyin opiskelemaan.

Minulle jäi lapsuudesta alemmuden tunne, jonka kanssa olen työskennellyt.
Pari esmierkkiä: saksan kielen koe oli mielestäni helppo. Siinä oli yksi lyhyt lause, jonka ymmärsin oikein. Hetkessä koin, että minun täyty olla väärässä, koe ei voi olla niin helppo. Muutin lyhyen lauseen, mikä muutos osoittautuui vääräksi. Tein samantapaisen virheen matematiikian kokeessa. Menetin kaksi laudaturia, opin kuitenkin tuntemaan itseäni.
Onko muilla vastaavia kokemuksia?

Laulupuu 21.01.2015 12:47
"Minä olen minä ja kelpaan kyllä."

Näin sanoi Sirkka Santapukki kerran esitelmässään.

Olkaamme lujasti oma itsemme, ei pidä yrittää olla
jotain muuta. Itse me rakennamme itseämme.

Lette 22.01.2015 14:23
Ihmisen suhtautuminen ilkeyteen on seuraus siitä miten hän suhtautuu itseensä, eli millainen itseluottamus hänellä on.

Jo lapsille tulisi opettaa itseluottamusta, että he eivät imaise itseensä toisen ilkeyksiä ja aiheuta itselleen kärsimystä. Tämä voi tapahtua keskustelemalla lapselle sattuneista tapahtumista
ja kyselemällä esim. koulukiusaamisesta. Lapsen itseluottamus kehittyy vähitellen hänen kokemustensa pohjalta. Tärkeintä on vanhempien rakkaus, jonka lapsi aistii. Se auttaa myös lasta ottamaan vastaan palautetta.



Laulupuu 23.01.2015 16:50
Tosiasiahan se on, että itseluottamus koostuu paljolti siitä,
miten ihmistä on kohdeltu elämän varrella, varsinkin lapsuudessa
ja nuoruudessa. Minäkuva on muodostunut toisten arvioista ja
olettamuksista, eikä se ole todellinen. Lapsia ei kohdeltu itsenäisinä,
kelvollisina ihmisinä, he eivät muka osanneet tai tienneet juuri
mitään. Entisajan perheissä lapset saivat tulla kaikessa vasta
vanhempien jälkeen, he esim. joutuivat istumaan eri pöydässä
ruokaillessa, he olivat tavallaan toisarvoisia. Ikäänkuin lapsen
tulisi pyytää anteeksi olemassaoloaan.

Olisikohan tämä seurausta siitä entisestä suhtautumistavasta, joka
oli hirveän tuomitsevaa. Nykyajan kiusaajat ovat tavallaan ottaneet
tällaisen ylikriitikon roolin, arkaa ja herkkää sopii härnätä ja olla
ilkeä hänelle. "Miksi et ole samanlainen kuin me?, joku piirre tai
käytöstapa on siis sellainen, joka häiritsee näitä nykyajan koviksia.
Hävettää kiusaajien puolesta, miksi pitää olla inhottava jotakuta kohtaan?

Kun itsensä kokee ja näkee huonompana kuin muut, vetäytyy syrjään,
ei kehtaa sanoa sanottavaansa, ei usko omaavansa mitään hyvää.
Syntyy valtaisa itsekritiikki. Kyvyt ja taidot hautautuvat pohjalle,
ihminen ei kehity siihen mittaan, johon muuten yltäisi.


Lette 27.01.2015 16:04
Laulupuu:
"Nykyajan kiusaajat ovat tavallaan ottaneet
tällaisen ylikriitikon roolin, arkaa ja herkkää sopii härnätä ja olla
ilkeä hänelle. "Miksi et ole samanlainen kuin me?"

Kiusaajalla on heikko itsetunto. Kiusaaja ei halua nähdä arkuutta eikä heikkoutta itsessään,
siksi hän hyökkää aran ja herkän ihmisen kimppuun, tuhotakseen tämän tietoisuuden.
Tämä on tavallista koulukiusaamisessa.

torpanaija55 27.01.2015 20:50
Lette kirjoitti:Kiusaajalla on heikko itsetunto. Kiusaaja ei halua nähdä arkuutta eikä heikkoutta itsessään,
siksi hän hyökkää aran ja herkän ihmisen kimppuun, tuhotakseen tämän tietoisuuden.
Tämä on tavallista koulukiusaamisessa.


Joo jotain se kiusaaja yrittää peittää korvata omassa itsessään ja siksi toisen kiusaaminen
antaa kiusaajalla lohtua "iloa" kun "mulla kurja olo niin sullakin" ja
sitten se kaveripaine yrittää saada suosiota itselleen kun em syistä itse kokee olevansa heikko
ei osaa luoda ihmissuhteita kavereita....

elollinen 27.01.2015 22:41
joker kirjoitti:Kiusaaja voi olla myös vahvempi jota jonku reppanan heikkous vaan suunattomasti vituttaa.

Yleensä kyllä nämä kiusaajat on todella tyhmiä ihmisiä..

Vahva ja kypsä ihminen osaa myös suhtautua oikein jonkin heikkouteen ilman että potkii sitä perseelle.


Kiusaaja saattaa olla fyysisesti vahvempi, ei henkisesti.Hän pyrkii kostamaan kärsimänsä vääryydet kiusaamalla heikompiaan. Häntä on ilmeisesti haavoitettu joskus eikä hän ole antanut anteeksi eikä unohtanut, vaan katsoo oikeudekseen "hallita alamaisiaan ". Näin hän ilmeisesti kokee täysin oikeutetuksi omien negatiivisten kokemustensa purkamisen täysin syyttömään.


joker 28.01.2015 02:43
Kiusaaja voi olla myös vahvempi jota jonku reppanan heikkous vaan suunattomasti vituttaa.

Yleensä kyllä nämä kiusaajat on todella tyhmiä ihmisiä..

Vahva ja kypsä ihminen osaa myös suhtautua oikein jonkin heikkouteen ilman että potkii sitä perseelle.

Lette 29.01.2015 13:57
Kiusaaja on itse joutunut kiusaamisen (pahuuden) kohteeksi. Hän jatkaa kiusaamista, kostamalla, (pahuudella). Tällainen tilanne voi jatkua pitkälle, eikä loppua näy. Molemmilla on heikko itsetunto, ei nähdä keinoa pysäyttää aggressio.

Miten pysäyttää pahan kierre. Paha voidaan pysäyttää vain vastakohdallaan, hyvällä.

frost 29.01.2015 19:24
Lette kirjoitti:Kiusaaja on itse joutunut kiusaamisen (pahuuden) kohteeksi. Hän jatkaa kiusaamista, kostamalla, (pahuudella). Tällainen tilanne voi jatkua pitkälle, eikä loppua näy. Molemmilla on heikko itsetunto, ei nähdä keinoa pysäyttää aggressio.

Miten pysäyttää pahan kierre. Paha voidaan pysäyttää vain vastakohdallaan, hyvällä.



Emmehän me voi tietää onko kiusaajaa kiusattu. Voi olla tai voi olla olematta.

Lette 31.01.2015 11:26
joker kirjoitti:Joo miksi aina sanotaan että kiusaajat on henkisesti heikkoja.Kiusaajat voivat olla henkisesti erittäin vahvoja mutta ovat suunanneet henkisen vahvuuden pahaan ja pahan tekemiseen..

Onhan tästä historiasta esimerkkejä näistä diktaatoreista jotka eivät olleet heikkoja mutta suuntasivat vahvuutensa pahuuteen ja julmuuteen esim Hitler ja Stalin.


Länsimaisen ihmiskäsityksen mukaaan hvvyys, rakkaus on syvimmällä ihmisen psyykessä.
Pinnallisin kerros on psykopatologia, johon kuuluu pahuus. Näiden kerrosten välillä on vapaa tahto, voimme valita hyvän ja pahan välilä. Filosofit sanovat, että ihmisen ongelma on juuri vapaan tahdon väärinkäyttö. Teemme tekoja, joilla aiheutamme vahinkoa itsellemme ja muille.

Kiusaaja ei ole yhteydessä sisimpäänsä, hän ei huomaa aiheuttavansa vahinkoa itselleen.
Moni koulukiusaaja on aikuisena katunut tekojaan. Hitlerillä ja Stalinilla meni valta päähän, mikä esti yhteyden sisimpään. Kun ihminen on yhteydessä sisimmässään olevaan hyvään, hän on tasapainossa, luottaa itseensä.

Laulupuu 04.02.2015 13:05
Niin, valtaahan nämä kiusaajat käyttävät; pelottelu, uhkailu ja härnäävä,
vähättelevä suhtautuminen antaa kiusaajista ylimielisen ja itsetietoisen
vaikutelman. Heillä on muka oikeus aliarvioida joitakuita, jotka ovat
nöyriä, "kilttejä", toisille tilaa antavia ja vähemmän uhoavia puheissaan
ja muussa käytöksessään. Eivät kaikki valtaa pitävät ole sentään sellaisia
(sairaita) hirmuhallitsijoita, kuten Hitler ja Stalin.

Tenrec 04.02.2015 23:06
En ihan heti tituleeraisi poliitikoksi, kun on ensisijaisesti tunnettu ihan muusta.

Johann Wolfgang von Goethe

joker 04.02.2015 23:13
Lette kirjoitti:"Miten saattaa oppia tuntemaan itsensä? Ei koskaan tarkastelemalla, mutta kyllä toimimalla.
Koeta tehdä velvollisuutesi, ja sinä tiedät heti, mihin kelpaat."

J. W. von Goethe


No tämä lause nyt ainakin oli kun Suomalaisen porvari kokoomuslaisen suusta.



Lette 05.02.2015 17:47
"Miten saattaa oppia tuntemaan itsensä? Ei koskaan tarkastelemalla, mutta kyllä toimimalla.
Koeta tehdä velvollisuutesi, ja sinä tiedät heti, mihin kelpaat."

J. W. von Goethe

joker 05.02.2015 21:18
Lette kirjoitti:"Miten saattaa oppia tuntemaan itsensä? Ei koskaan tarkastelemalla, mutta kyllä toimimalla.
Koeta tehdä velvollisuutesi, ja sinä tiedät heti, mihin kelpaat."

J. W. von Goethe


Kyllä sitä voi oppia itsensä ilman ns.rahaa tekemällä..Siihenhän nämä Saksalaisen poliitikon sanat viittas.

Tenrec 05.02.2015 21:36
Saksalainen poliitikko? :O

Laulupuu 05.02.2015 21:47
Toki työtä tekemällä ja siten myös rahaa ansaitsemalla oppii tuntemaan
itseään ja toteamaan kyvykkyyttään, mutta ehkä Goethe tarkoitti vain
toimintaa yleensä, tekemistä, puuhailua, osanottoa työhön, aktiivisuutta.
Itseään on vaikea arvioida pelkästää ajattelun avulla, omia vahvuuksiaan
ja heikkouksiaan ei näe, koska on liian lähellä itseään, liian tuttu, ei osaa
katsoa itseään toisen silmin.

Omaan napaansa keskittyminen ei oikein johda objektiiviseen tulokseen.
Ei oikein pääse eteenpäin itsetuntemuksessa. Keskittyminen sinänsä on
hyvä asia, polut aukeavat tiedostamiseen.

joker 05.02.2015 21:48
Tenrec kirjoitti:Saksalainen poliitikko? :O


No juuri niin...

http://mises.org/library/politics-johan ... ang-goethe

Lette 06.02.2015 14:43
Ihmistuntemusta antaa edesmennyt elokuvaohjaaja Pier Paolo Pasolini:

Yltiöpäinen kuluttaminen on meidän päiviemme fasismia. Tällä hän tarkoitti, että ylikorostunut kilpailu ja kuluttamisen nostaminen keskeiseksi elämänarvoksi - muiden inhimillisten perusarvojen sijasta - pohjustaa sitä elämäntyyliä ja asennetta, josta kasvaa itsekkyys, piittaamattomuus, alistaminen ja syrjintä.
Kilpailua ja voittajia ihannoivassa yhteiskunnassa mielen tasapaino ja oman arvon tunto helposti luhistuvat niissä, jotka löytävät itsensä häviäjien joukossa. Mutta myös voittajien, ulkoisesti hyvin pärjäävien maailma kuihtuu ja näivettyy, sitä mukaa kun kilpaileminen ja niskan päällä oleminen muuttuvat tärkeimmiksi kuin toisten ihmisten ja itsensä hyväksyminen ja kunnioittaminen. Elämämme saa mielekkyytensä ja merkityksensä ainoastaan toisten ihmisten kautta.

Lette 08.02.2015 12:55
Tekijä, jolla on selvä vaikutus itsetuntoon:

joskus ihmisellä on tapana keskittyä tarpeettomasti itseensä. Ajatukset pyörivät itsessä. Miltä hänestä tuntuu, mitä joku toinen ajattelee hänestä? Haluaako hän jotakin?
Kun keskittyy itseensä, ei keskity siihen mikä on todellista vaan elää epätodellisuudessa.
Henkilö pelkää nolaavansa itsensä tietyssä tilanteessa: "Menin puhuman jotain ja sanoinkin jotain typerää. Muut ajattelevat, että olen ihan hölmö."

Kun ihminen pelkää nolaavansa itsensä, hänellä on paljon negatiivisia ajatuksia itsestään ja muista. Kun on paljon kielteisiä ajatuksia siitä mitä muut ajattelevat, muodostaa ikään kuin negatiivista aallonpituutta tai aaltoja sekä itsestään ulospäin että sisäänpäin.

possu 15.02.2015 03:47
Niin no aaltoja ja aaltoja, mutta toki muut huomaavat, jos teeskentelee jotain ja jos aina pelkää mokaavansa, se pelko välittyy. Senkin voi toki kääntää edukseen muiden silmissä, jos tahtoo, pelkkä tekniikkakysymys.

Olisi hyvä, jos ujot kävisivät vaikka improvisaatioteatteriharjoituksissa ja huomaisivat, että ei se niin vaarallista ole jos mokaa, ja että usein sitä kautta tulevatkin ne parhaat jutut.

Muutenkin ketjussa on todella hyviä pohdintoja. Entisenä kiusattuna on ollut oikein ilo lukea muitten mielipiteitä. Yritän myös muistaa olla vähän kiltimpi muille, kun usein vähän siedätystarkoituksessa naljailen ystävilleni aroista aheista. Omasta mielestäni huumorilla, mutta joku toinen voi varmaan kokea sen musertavana. Pitää varoa, ettei jyrää ihmisiä. Tai kohtele heitä huonosti.

Oma iItsetuntoni vaihtelee ääriaidoissa. Mutta olen kuulemma silti aina tunnistettava oma itseni. Kun minkä sitä itselleen voi.
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3073
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

Re: Itsetuntemuksesta ja itseluottamuksesta

ViestiKirjoittaja Lette » 27 Elo 2016, 17:50

Romeo ja Julia

Kansallisooppera esittää baletin Romeo ja Julia.
Ikiaikainen tarina nuorista rakastavaisista saa täysin uuden muodon Natalia
Horecnan koreografiana. Kantaesityksen taustalla soi Sergei Prokofjevin
pakahduttava musiikki.

Romeossa ja Juliassa Horecna osoittaa, mitä ymmärtämättömyys ja
rakkauden puute aiheuttaa ihmiskunnalle.
"Kulttuurimme arvostaa valitettavasti enemmän ihmisen saavutuksia kuin sitä,
millainen hän on sisimmässään. Viha on vallalla yhteiskunnassamme, mutta
voimmeko löytää rakkauden uudelleen?"
Lette
Hopeajäsen
 
Viestit: 3073
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:24

Re: Itsetuntemuksesta ja itseluottamuksesta

ViestiKirjoittaja Varpu1 » 01 Syys 2016, 12:10

Todella hieno teos, tarina, esitys, musiikki, nuorten kohtalo, hyvin vaikuttavaa.
Teokseen voi eläytyä, se vaikuttaa vahvasti tunteisiin. Puhdistaa mielen, antaa
henkistä voimaa.

Mielestäni tunteet ohjailevat paljon meitä ihmisiä, vievät suuntaan jos toiseenkin.
Kaikki tunteet, jotka heräävät, on hyvä vastaanottaa, tunnistaa, käydä läpi ja
analysoida, ottaa tunteen viesti tiedoksi ja opiksi, päästää myös irti tunteen
vaikutuksesta, jos tunne on repivä, ahdistava, turhan raskas. Pluspuolelle jäävät
lämpimät, rakkaudelliset tunteet, niistä jää ilo ja hyvä olo.
Varpu1
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 196
Liittynyt: 17 Marras 2015, 22:22

Re: Itsetuntemuksesta ja itseluottamuksesta

ViestiKirjoittaja Varpu1 » 06 Syys 2016, 19:51

Innostuin kirjoittamaan enemmän tunteista kuin kyseisestä aiheesta
eli itsetuntemuksesta ja itseluottamuksesta. Romeon ja Julian tarina
on vaikuttava, balettiesitys musiikkeineen on varsin upea.

Tunteet ovat osa meidän jokaisen psyykkistä olemustamme ja yllättävän
tärkeitä hyvinvoinnin kannalta. Tavallaan tunteet ohjaavat käyttäytymistämme
ja ajatteluamme, antavat energiaa, elämäniloa ja väriä elämään, motivoivat
meitä aktiivisuuteen. Se, miten reagoimme tunteiden avulla, opettaa paljon
meistä itsestämme ja lisää itsetuntemustamme. On hyvä muistaa, että tunne-
elämän vaihtelua on olemassa eri elämänvaiheissa, joskus reagoimme asioihin
yliherkästi, loukkaannumme helposti, itkemme, nauramme, joskus ikävätkään
asiat eivät sisintämme värähdytä juuri lainkaan, elämä menee eteenpäin helposti.

Se, miten koemme onnistuvamme tekemisissämme vaikuttaa paljon itseluottamuk
seemme, lisää tai vähentää sitä. Vilpitön mieli ainakin auttaa uskomaan itseen.
Varpu1
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 196
Liittynyt: 17 Marras 2015, 22:22


Paluu Yleistä asiaa

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot] ja 2 vierailijaa

cron