Ei joulua?

[pacem]

Muita samassa tilanteessa? Eli joulu on muiden ihmisten juttu, kuin sinun.

Tosin, mitä ihmeen keskustelua tästäkään saa aikaan. En tiedä.

Viime jouluna taisin saada kaksi joulukorttia, äidiltä ja enolta. Toinen tuli perille vaikka siinä oli vanha osoite enkä ole maksanut postin kääntämisestä.

Näitä joulukortteja ylipäätään olen ihmetellyt jo useamman vuoden. En haluaisi sellaisia.

Tänä vuonna tuli taas isoäidiltä kortti ja luultavasti tulee jokunen muukin, kun olen hänelle mennyt kertomaan muuttuneen osoitteeni. Ehdin tuon kortin jo repiä, vailla mitään tunteita tai ajatuksia. Seuraavan kerran kun muutan, en kerro osoitettani kenellekään. Tai näin ainakin haluaisin tehdä. Nuo kortit tuntuvat lähinnä ivailulta tai loukkaukselta.

Panin myös äänestyksen jos joku haluaa kertoa asiasta "anonyymisti".

[Gravedigger]

Ei mullakaan täällä kotona joulu näy mitenkään.. Ei jouluruokia eikä mitään koriste juttuja. Aatona menen siskolle syömään ja äitiä menen katsomaan palvelutaloon.

[Trisse]

En saa pacem viestistäsi selvää että etkö halua viettää joulua vai haluaisitko mutta koet ettei sinulla ole mahdollisuuksia siihen. Jos et halua niin sitä ei tarvitse sen kummemmin viettää (kunhan muistaa ruokien puolesta varautua kahteen viikolla olevaan pyhään). Jos koet ettei sinulla ole siihen mahdollisuuksia niin se ei ole totta sillä kuka vaan voi ostaa jouluruokia ja mennä joulukirkkoon jne. Eihän joulu kenellekään tule kutsumatta vaan jonkun pitää nähdä vaivaa sen eteen ja järjestää jouluisat olosuhteet.

Tietenkin joulun kaltaisina pyhinä yksinäiset ihmiset kokevat olonsa helposti ulkopuolisiksi ja hieman ahdistuneiksikin. Mutta eivät ne perhejoulutkaan ole automaattisesti sellaisia piparintuoksuisia ihannejuttuja joissa äiti hymyillen kokkailee ruuat, kiitolliset ja innostuneet lapset availevat pakettinsa ja isä siemaisee konjakkilasillisen takan edessä tunnelmoiden. Aika usein äiti on stressaantunut, kersat ylijännittyneitä ja heittävät vikan lahjan jälkeen itkupotkuraivarit kun ei tullut niitä toivottuja unelmalahjoja ja vanhemmat tirvaisevat toisiaan turpiin ainakin sanallisesti silkkaa väsymystään. Varmaan niitä ihannekotejakin on mutta uskon että useammin ne esiintyvät telkan mainoksissa (joiden avulla ihmiset yritetään manipuloida kuluttamaan enemmän) kuin tosielämässä.

Miksi siis ajatella ettei ole oikeutettu jouluun kun voi itse päättää viettääkö sen vai ei? Aika ylellistä sekin tavallaan että saa itse valita - lapsiperheiden äideillä ei ole sitä mahdollisuutta.

[t-petsku]

Ei mullakaan täällä kotona joulu näy mitenkään.. Ei jouluruokia eikä mitään koriste juttuja. Aatona menen siskolle syömään ja äitiä menen katsomaan palvelutaloon.

Samanlainen meininki - paitsi että meen äidin luo jouluaattona ja isän luo sitten joulun ja uudenvuoden välipäivinä. Alkaa sujua jo rutiinilla..

[pacem]

En saa pacem viestistäsi selvää että etkö halua viettää joulua vai haluaisitko mutta koet ettei sinulla ole mahdollisuuksia siihen.

Jos koet ettei sinulla ole siihen mahdollisuuksia niin se ei ole totta sillä kuka vaan voi ostaa jouluruokia ja mennä joulukirkkoon jne.

Vähän yllättävä kysymys.
Pohjimmiltaan ei kyse ole kummastakaan. Joulu ei ole pelkästään juhla. Se on aika, ja oikeastaan aika monia muitakin juttuja. Mutta se koko juttu ja kaikki siihen liittyvä, kuten kaikki muutkin tälläiset ympäri vuoden, niin se ei liity mun elämääni mitenkään. Ja "ei liity" on huono ilmaisu, mutta en parempaakaan keksi.

[haller]

En mäkään joulua täällä kotonani vietä. En laita edes joulukoristeita.
Meen jouluaattona vanhemmille heti aamupalan jälkeen eli pyrin olemaan paikalla joulurauhanjulistuksen aikaan (klo 12). Siellä sitten viihdyn iltaan asti, ja tod.näk saan faijalta kyydin tänne kotti, kun en oo muutamaan vuoteen tykänny olla siellä yötä juuri lainkaan.
No, välimatkaa meillä on n. 1 km mun mielestä (faijan mielestä 800 m), joten en siis mee kauas jouluaattoa viettämään.
Joulupäivän ja tapaninpäivän oon kotosalla ja kattelen telkkua ym.
Hyvä huomio toi, ettei kaupat oo auki joulun tienoilla. Täytyy googlettaa, mitkä kaupat ovat auki ja koska.
Saan varmaan hieman jouluruokaa mukaani vanhemmilta, mutta ei se riitä kovin pitkäksi aikaa.
Meidän jouluaatto sujuu näin:
-riisipuuro ja joulurauhanjulistus
-telkkarin tuijottelua ja kortinpeluuta (mä+ faija katomme telkkua, mutsi häärää ruokien kanssa ja systeri ja isoäiti pelaavat)
-jouluateria
-lisää telkkarin tuijottelua ja kortinpeluuta (vanhemmat torkuilla), eli siis systeri ja isoäiti pelaavat ja mä kattelen Mikkien kanssa telkkua
-lahjojen jakaminen (mä ja systeri tonttutyttöinä) ja avaaminen (sis. tyypillisen kinan siitä, millä systeemillä avataan lahjat eli kukin vuorollaan vai vanhin ekaks kaikki ja siitä ikäjärjestykses eteenpäin)
-jouluruuan santsaus
-takaisin kotti
Ai niin, joululahjojen avaamiseen kuuluu myös niiden sovittaminen (eli vaatteiden) eli aika paljon saan yleensä jouluisin olla pukemassa ja riisumassa kuteita. Ne täytyy sovittaa heti, et tiedetään, onko koko väärä ja pitääkö vaihtaa esim. isompaan kokoon.
t. haller
(rustasin taas tällaisen "romaanin", kun tuli inspiraatio... )

[Silka]

Trisse kirjoitti hyvin.

Jouluun on vähän turhan helppo reagoida, sen sijaan että proaktiivisesti tekisi siitä omannäköisensä tai jättäisi koko joulun huomiotta. Ei joululla ole vaatimuksia eikä ehtoja. Meillä itsellämme saattaa olla.

[elollinen]

Kaupallinen joulu on ainakin minulle kauhistus.Ihmiset rynnvät kaupoissa ikäänkuin pakokauhun valtaamina, mulle toi ja toi jotta voin taas kerran antaa jotain täysin turhaa ja tarpeetonta ihmisille, joilla on jo kaikkea. Minun mielestäni joulun vietossa ei ole tärkeintä se, miten monta ja kuinka kalliita lahjoja antaa, vaan se että ollaan läheisten kanssa tai vaikka yksin, aivan kaikessa rauhassa, kuunnellaan vaikka kauniita joululauluja, syödään mitä itse halutaan ,
rauhoitutaan... tai jos näin on, sivuutetaan koko joulu jos siltä tuntuu.

[valkosiipi]

Ei perinteisen, suuritöisen, myös osin kaupallisen joulun tarvitse olla pinnallinen tai ontto.
On helppo leimata toisen tapa viettää joulua ulkoisten asioiden perusteella.
Varsinkin, jos itse haluaa tehdä eri tavalla.

Tykkään valmistella joulua ja tehdä jouluruokia. Jouluruuhkissa on minusta kiva seurailla ihmisiä samalla kuin jonottaa.
Lahjoja (usein turhjia ja tarpeettomia) tykkään ostella ja myös saada. Paniikki on hirveä usein ennen joulua, kun lahjoja puuttuu.
Olen joskus kireä, stressaantunut ja kiirenen....
Silti teen kaiken ihan vapaaehtoisesti.

Jouluaattona kaiken hössötyksen jälkeen tunnen yleensä syvää rauhaa ja hyvää oloa.
Syödään, saunotaan, käydään kirkossa, jaetaan lahjoja, juodaan vähän viiniä, jutellaan paljon, pelaillaan...
Kynttilät palaa, ympärillä on läheisiä ja joskus vähän vieraanpiakin.

Eli vaikka itse kaihtaisikin kaupallista joulua,
jollekin toiselle se voi olla oikein hyvä joulunviettotapa.

[ristok]

Yksin vietän joulun kotini hiljaisuudessa. Ei lahjoja, eikä touhuja. Muutaman joulukortin sain, itse en lähettänyt yhtään. En oikein välitä juhlia

[elollinen]

Päätin etten osta mitään kenellekkään, mutta kuinka ollakkaan kun tänään kiertelin kaupassa muuttui mieli kummasti, läheisille joita tapaan ennen joulua tuli kumminkin ostettua jotain ja lapselle jonka luo menen aattona ostin sitten vähän enemmänkin, - minä ja minun empaattinen luonteeni...
Lapseni asuu ja opiskelee Turussa joten nyt puolestani minä menen hänen kanssaan sinne joulua viettämään, käymme ostamassa ruuat aatonaattona, aattona paikan päällä kuulemassa joulurauhan julistuksen ja sitten menemme yöllä Turun tuomiokirkkoon joulumessuun, erikoista minulle kun en ole ikinäni edes joulukirkossa käynyt
Siis syömme mitä haluamme vaikkei välttämättä mitään perinteistä koska lapseni on vegaani, mutta vegaanijouluruokaa olen valmistanut jo useana vuonna perinteisen rinnalle, ja ennen kaikkea emme stressaa lainkaan

[Piita]

Minä vietän joulun kera parhaitten ystävieni - kahden koiran kanssa! Ei ressiä, ei ahdistusta, ei hössötystä, ei melua eikä meuhkaamista, ketään ei tule, me emme mene minnekään paitsi lenkeilemään! Ei tarvitse eikä täydy yhtään mitään, mitä ei itse halua. Niin loistavaa, niin loistavaa! Minulle joulunajan "rauha" on yhdentekevää (sen valmisteleminehan vaatii yliluonnollisia kykyjä ja voimia), mieluummin elän ja olen aina rauhassa (jos vaan mahdollista, aina ei ole ) ja pyrin välttämään aina kaikkea häslinkiä ja kaikkea, minkä valmisteleminen vaatii ihmetouhuja. Ei minun voimillani.

[vuokko]

http://www.hs.fi/paivanlehti/21122013/i ... ainen+on+vähän+jouluihminen/a1387524234055

Meis­tä jo­kai­nen on vä­hän jou­luih­mi­nen. Mut­ta vain vä­hän. To­del­li­set jou­luih­mi­set ovat kes­kuu­des­sam­me kuin ton­tut. Nii­tä ei näe, mut­ta nii­den jät­tä­miä jäl­kiä saat­taa löy­tää, kun osaa et­siä.

Jou­luih­mi­nen ei pi­dä me­te­liä it­ses­tään. Se ei päi­vi­tä Fa­ce­boo­kis­sa leuh­kas­ti mar­ras­kuus­sa, kuin­ka kaik­ki lah­jat on nyt os­tet­tu. Jou­luih­mi­nen on hank­ki­nut lah­jat hil­jai­suu­des­sa, pa­ke­toi­nut ne ja pii­lot­ta­nut ne va­ras­toon pah­vi­laa­ti­koi­hin, jois­sa lu­kee "las­ku­map­pe­ja 1994–1999".

JOU­LUIH­MI­SEN PA­KE­TEIS­SA on ai­na lah­ja­na­rua. Sen an­ta­mat lah­jat ei­vät ole pröys­täi­le­viä ei­vät­kä huo­no­ja, vaan huo­maa­mat­to­man hyö­dyl­li­siä.

Jou­luih­mi­siä var­ten on usei­ta eri­lai­sia teol­li­suu­den­haa­ro­ja, ku­ten kaup­po­ja, jois­sa myy­dään sel­lo­faa­niin kää­rit­ty­jä kynt­ti­löi­tä ja käp­py­räi­siä yh­den vii­ni­pul­lon te­li­nei­tä, mut­ta jou­luih­mi­nen ei kos­kaan an­na ke­nel­le­kään lah­jak­si mi­tään niin mau­ton­ta.

Meis­tä jo­kai­nen on vä­hän jou­luih­mi­nen. Mut­ta vain vä­hän. To­del­li­set jou­luih­mi­set ovat kes­kuu­des­sam­me kuin ton­tut. Nii­tä ei näe, mut­ta nii­den jät­tä­miä jäl­kiä saat­taa löy­tää, kun osaa et­siä.

Jou­luih­mi­nen ei pi­dä me­te­liä it­ses­tään. Se ei päi­vi­tä Fa­ce­boo­kis­sa leuh­kas­ti mar­ras­kuus­sa, kuin­ka kaik­ki lah­jat on nyt os­tet­tu. Jou­luih­mi­nen on hank­ki­nut lah­jat hil­jai­suu­des­sa, pa­ke­toi­nut ne ja pii­lot­ta­nut ne va­ras­toon pah­vi­laa­ti­koi­hin, jois­sa lu­kee "las­ku­map­pe­ja 1994–1999".

JOU­LUIH­MI­SEN PA­KE­TEIS­SA on ai­na lah­ja­na­rua. Sen an­ta­mat lah­jat ei­vät ole pröys­täi­le­viä ei­vät­kä huo­no­ja, vaan huo­maa­mat­to­man hyö­dyl­li­siä.

Jou­luih­mi­siä var­ten on usei­ta eri­lai­sia teol­li­suu­den­haa­ro­ja, ku­ten kaup­po­ja, jois­sa myy­dään sel­lo­faa­niin kää­rit­ty­jä kynt­ti­löi­tä ja käp­py­räi­siä yh­den vii­ni­pul­lon te­li­nei­tä, mut­ta jou­luih­mi­nen ei kos­kaan an­na ke­nel­le­kään lah­jak­si mi­tään niin mau­ton­ta.

Mo­nes­ti jou­luih­mi­sik­si ereh­dy­tään luu­le­maan sel­lai­sia, joil­la on jou­lua var­ten eril­li­set ver­hot, pöy­tä­lii­nat ja kyn­nys­ma­tot, tai sel­lai­sia, jot­ka syö­vät jou­lu­tort­tu­ja jo­ka päi­vä mar­ras­kuus­ta tam­mi­kuu­hun. Mut­ta se on sa­ma asia kuin luu­li­si jou­lu­pu­kik­si si­tä ame­rik­ka­lais­ta por­si­moa, jo­ka tun­kee it­seään sa­vu­piip­pui­hin.

Jou­luih­mi­set ei­vät ole syyl­li­siä sii­hen, et­tä jou­lu­lau­lut al­ka­vat soi­da kaup­pa­kes­kuk­sis­sa lo­ka­kuus­sa. Jou­luih­mi­nen saat­taa ju­han­nu­syö­nä is­tua yk­sin au­tos­sa kuun­te­le­mas­sa Matti Salmisen jou­lu­le­vyä, mut­ta hä­nel­le ei tu­li­si mie­leen­kään tu­put­taa ta­paan­sa muil­le.

JOU­LUIH­MI­SEL­LÄ ON AI­NA lau­kus­saan yli­mää­räi­nen tont­tu­lak­ki, jos vaik­ka jol­ta­kin lap­sel­ta on sel­lai­nen unoh­tu­nut.

Jou­luih­mi­sel­lä ei ole val­kois­ta te­ko­kuus­ta ei­kä Stock­man­nin ho­pean­vä­ri­siä kuu­sen­ko­ris­tei­ta, jot­ka mak­sa­vat kym­me­nen eu­roa kap­pa­le. Hän ei tuu­naa kink­kua ei­kä tee pu­na­juu­res­ta car­pac­cio­ta.

St­res­si on jou­luih­mi­sil­le vie­ras mie­len­ti­la. Hä­nen ta­poi­hin­sa ei kuu­lu ma­ris­ta kol­mea viik­koa sii­tä, kuin­ka vai­val­lois­ta on os­taa kau­pas­ta val­miit laa­ti­kot ja lait­taa ne pöy­tään. Hän ei ja­ke­le nau­ret­ta­van suu­reel­li­sia it­se­teh­ty­jä kort­te­ja ei­kä me­kas­ta osal­lis­tu­mi­sis­taan jou­lu­ke­räyk­siin.

Hän li­puu koh­ti jou­lua va­kaa­na kuin pot­ku­kelk­ka hy­vin tamp­pau­tu­neel­la lu­mel­la. Hän ei tee nel­jää eri­lais­ta sil­liä ei­kä le­vei­le pi­pa­ri­ra­ken­nel­mil­laan. Hän ei mo­ra­li­soi kau­pal­li­suut­ta ei­kä pieh­ta­roi Jee­suk­sen sei­mes­sä.

Jos juu­ri näi­nä päi­vi­nä kurk­kii hä­mä­räs­sä ta­lo­jen ik­ku­nois­ta si­sään, saat­taa näh­dä, kuin­ka jou­luih­mi­nen is­tuu pöy­dän ää­res­sä juo­mas­sa glö­giä ja syö­mäs­sä kau­pan pi­pa­ria. Hä­nen ym­pä­ril­lään ei ole mart­tyy­rin ei­kä py­hi­myk­sen sä­de­ke­hää.

Vir­pi Sal­mi hs.ih­mi­set@hs.­fi

Sic

[Plom]

Ihan normipäiviä mulle nää joulunajat ,en juhli/vietä millään tavalla. Naapuriani moikkaan eli luonaan käyn myös , kuten joka päivä.