hypomas kirjoitti:Kuinka yksityinen voisi hoitaa paremmin julkisen sektorin työt? Onko vakuuttavaa esimerkkiä?
Esimerkiksi mormonit hoitavat pulaan joutuneiden uskonveljiensä asioita paremmin kuin sosiaalivaltio, joka ajaa heidät köyhyysloukkuun. Amerikkalainen voittoa tavoittelematon Kaiser Permanente -yhtiö toimi tutkimuksen mukaan myös tehokkaammin kuin Tanskan terveydenhoitojärjestelmä.
hypomas kirjoitti:Yksityinen yrityshän ei voi toimia ilman voittoa, ja hyvin järjestetty, verovaroin toimiva julkinen sektori on siten loogisesti halvempi vaihtoehto.
Tuossa unohtui se, että myös valtio tarvitsee pääomaa toimintaansa eikä se ole ilmaista vaan tulee itse asiassa verotuksen haittojen takia kalliimmaksi kuin yksityinen. Hyvin järjestetty, verovaroin toimiva julkinen sektori on utopia, jota ei ole todistetusti voitu toteuttaa.
hypomas kirjoitti:Lisäksi voittoa tuottamattomaan toimintaan sisältyy vaivattomammin eettisyys, kun taas yksityisen yrityksen etiikka on lähinnä loppulaskelmien viivan alla lymyävä voitto.
Nyt teit virheellisen oletuksen, että suunnitelmatalous voisi toteuttaa eettisen tuloksen. Todellisuudessahan suunnitelmatalous on mahdoton toteuttaa järkevästi ja markkinatalous on ainoa järkevä vaihtoehto. Voittoa tuottamaton toimintahan perustuu ajatukseen, että suunnitellaan yhteiskuntaa ilman voiton tavoittelua.
hypomas kirjoitti:Usein nuo voitot vieläpä valuvat ulkomaille tai ainakin kierrätetään veroparatiisien kautta. Ja jos sitä voittoa ei ole riittävästi, niin ei kun lisää ihmisiä kilometritehtaalle hyvinvointijärjestöjen armonpalojen alle (joita luonnollisesti yhteiskunnan kerma silloin tällöin avustaa omaatuntoaan lepyyttäkseen).
Nationalismi ei ole eettistä globaalista näkökulmasta, joten voittojen valuminen ulkomaille ei ole mikään relevantti ongelma. Veroparatiisit tarjoavat parempaa yksityisen omistusoikeuden suojaa kuin verohelvetit, joten veroparatiisit ovat eettisempi vaihtoehto. Yksityinen omistusoikeus on ihmisoikeus, jota verohelvetit loukkaavat. Ihmisten irtisanominen on välttämätöntä, jos halutaan edes jollain tavalla tehokasta taloutta. Jos ketään ei voisi koskaan irtisanoa, ihmiskunta voisi vieläkin elää kivikautta, kun kaikkien pitäisi vielä harjoittaa neoliittista maataloutta. Neuvostoliitossakin oli huonoja kokemuksia siitä, että kaikille piti väkisin keksiä työpaikka olemassaolevasta organisaatiosta. Työttömät eivät välttämättä ole hyvinvointijärjestöjen armopalojen varassa vaan he voivat myös liittyä yksityiseen työttömyyskassaan, turvautua omiin säästöihinsä, mennä uusiin töihin tai saada apua perheeltä.
hypomas kirjoitti:Kyse taitaa olla enemmänkin siitä, että useammat yhteiskunnan jäsenistä ei koe itseään osaksi yhteiskuntaa.
Ongelmana on se, että valtio pakottaa ihmiset alamaisiksiin. Jos ihmisillä olisi vapaus valita mieleisensä yhteiskunta muuttamatta kauas pois, he voisivat kokea itsensä enemmän yhteiskunnan osiksi.
hypomas kirjoitti:Eivät mielellään maksaisi veroja, koska ovat syystä tai toisesta sellaisessa elämäntilanteessa että on mahdollisuus valita. Toinen puoli taas ei tunne kuuluvansa mihinkään, pätkätyöt, työttömyys ja se eliitin syyllistävä jankutus.
Sosiaalidemokraattisen hyvinvointivaltion yksi pahimpia ongelmia on se, että se vähentää mahdollisuutta valita. Rikkailla on selvästi paremmat mahdollisuudet valita, kun valtio kaventaa köyhien mahdollisuuksia.
hypomas kirjoitti:Kun eetoksena on halu rikastua alati enemmän ja miellyttää egoaan materiaalisilla arvoilla, niin tokihan verojen maksaminen kauhistuttaa. Kysynkin, näkeekö "eliitti" minkälaiset arvot heitä yksilöinä johtavat? Onko ympäristöllä mitään väliä, onko naapurin hyvinvoinnilla minulle mitään merkitystä?
Verojen maksaminen voi ärsyttää myös vapauseetoksen, hyvinvointieetoksen tai tasa-arvoeetoksen jne. takia. Ihmisillä on hyvin monenlaisia arvoja. Rikkaissa johtajissa on kyllä tavanomaista enemmän psykopaatteja, joita muut ihmiset eivät kiinnosta, mutta kuitenkin vähemmistö.
hypomas kirjoitti:Terve ihminen terveessä ympäristössä tekee mielellään työtä oman hyvinvointinsa eteen(tarvitseeko sen olla aina edes palkkatyötä?).
Kyllä oman hyvinvointinsa eteen, mutta muu yhteiskunta voi sitten jäädä vähemmälle.
hypomas kirjoitti:Joten en näe mitään syytä etteikö kansalaispalkkaa voisi edes kokeilla.
Kansalaispalkka voisi kyllä olla parempi kuin Suomen nykyinen sosiaaliturva, joka lannistaa taloudellista aktiivisuutta. Silti kansalaispalkassakin on se ongelma, että ihminen voi saada rahaa antamatta muulle yhteiskunnalle vastiketta, vaikka pystyisikin.
hypomas kirjoitti:Työttömyys on myös hyvin paljon rakenteellista (automaatiot ja tehokkuus), eikä yksilön syyllistäminen johda oikein mihinkään.
Automaatio ei aiheuta merkittävästi työttömyyttä kuten vaikkapa Sveitsin esimerkki osoittaa. Rakenteellinen työttömyys johtuu lähinnä huonosta, tehottomasta talouspolitiikasta. Syyllistäminen voi tehota johonkuhun, mutta ei toki kaikkiin.
hypomas kirjoitti:Kun ihmisen perustarpeet ovat turvatumpia vapautuu hänestä energiaa muuhun.
Tuollaistakin vaikutusta on, mutta en usko, että kansalaispalkka vaikuttaa eniten tuolla tavalla. Kansalaispalkka ei pitkällä aikavälillä minusta edistä perustarpeiden turvattuutta vaan heikentää.
hypomas kirjoitti:Mutta ei heitä pidä kadehtia, minä en ainakaan, kokemuksesta voin sanoa että se on kurjaa ja ihmisarvon vastaista.
Sopivan luonteen omaava lusmu voi ehkä voida oikein hyvinkin...
hypomas kirjoitti:Olisi hienoa kun näkisimme asioita enemmän yhteisöllisyyden kautta, kenties jopa oppisimme karsastamaan sellaista nykyään vallalla olevaa rikkaus-ihannetta.
Nykyään ei minusta kyllä vallalla ole rikkausihanne ainakaan Suomessa. Ainakin politiikassa jyllää yhteisöllisyys, rikkaudesta viis. Ongelmana politiikassa on pakkoyhteisöllisyys, joka käytännössä tarkoittaa eliitin valtaa.